Elokuun 2022 lopussa yli 150 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon sairaanhoitopiirien sairaaloihin, mikä on yli 12 000 potilasta enemmän kuin vuotta aiemmin.

Jonottaneista 13,7 prosenttia eli yli 20 000 potilasta oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Elokuun 2021 lopussa yli puoli vuotta odottaneita oli 6,8 prosenttia jonossa olleista eli noin 9 500 potilasta.

Tiedot käyvät ilmi THL:n erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn tilastoista.

”Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottavien potilaiden kokonaismäärä on lisääntynyt tasaisesti koronaepidemian aikana, mutta yli puoli vuotta odottavien määrä on kasvanut nopeammin. Vaikka koronaepidemia on helpottanut, vaikuttaa hoitovelan purkamiseen myös henkilökunnan saatavuus”.

EROT ODOTUSAJOISSA vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Odotusajat ovat kuitenkin pidentyneet useissa sairaanhoitopiireissä verrattuna elokuun 2021 tilanteeseen. Potilaat odottivat elokuussa 2022 kiireetöntä erikoissairaanhoitoa sairaanhoitopiirien sairaaloihin keskimäärin 65 vuorokautta.

Pisin odotusaika oli Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (mediaani 96 vrk) ja lyhyin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä (mediaani 22 vrk).

Yli puoli vuotta kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuus oli elokuun lopussa suurin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (24,6 %) ja pienin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä (0,2 %).

Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä on edelleen matalampi kuin ennen koronaepidemiaa. Elokuun 2022 lopussa lähetteitä oli noin 29 000 eli 3,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2021.

”Lähetteiden määrä ei ole vieläkään samalla tasolla kuin ennen koronaepidemiaa, mutta on lähellä samankaltaisia määriä. Koronaepidemian vaikutus on näkynyt ihmisten hoitoon hakeutumisen määrän vähenemisenä, jolloin lähetteiden määrätkin vähenevät. Vaikka lähetteiden määrä on laskenut, on kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottavien määrä kasvanut. Tämä kertoo siitä, että hoitovelan purku on hidasta”, Tuominen toteaa.