Aikuisilla hoitoon pääsyn enimmäisaika piteni viime vuonna kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Sen seurauksena enää 59 prosenttia aikuisista pääsi lääkärille kahdessa viikossa.

Alle 23-vuotiaiden pitää lain mukaan edelleen päästä hoitoon kahdessa viikossa, mutta tämä ei toteudu. Vain 71 prosenttia nuorista pääsi hoitoon kahdessa viikossa viime joulukuussa.

Erikoissairaanhoidossa taas pääsi hoitoon aiempaa nopeammin. Yli puoli vuotta hoitoon pääsyä odottaneiden osuus laski vuoden aikana 14,7 prosentista 12,7 prosenttiin. Odottajien kokonaismäärä väheni lähes 8 000:lla.

ERIKOISSAIRAANHOIDON jonoissa on THL:n mukaan myös sellaisia, joilla toimenpiteiden viivästyminen voi uhata henkeä. Esimerkiksi yli 3 000 potilasta sai sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon viime vuonna. Heistä 35 oli odottanut toimenpidettä yli kolmen kuukauden ajan. Yli puoli vuotta odottaneita ei ollut lainkaan.

- Koronavuosien vaikeasta tilanteesta on selvitty. Tällaisten toimenpiteiden kohdalla hoitoon pääsy toteutui hyvin, mikä kertoo siitä, että järjestelmä kykenee priorisoimaan kiireellisimmät tapaukset, THL:n ylilääkäri Sara Launio sanoo tiedotteessa.

Tilanne parani myös nuorten mielenterveyspalveluiden osalta. Alle 23-vuotiaiden erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluissa yli kolme kuukautta odottaneiden määrä väheni vuoden aikana 190 potilaalla eli 9 prosenttiyksikköä.

Eniten odottajia oli kiireettömiin, erityisesti ikääntyneiden elämänlaatua ja toimintakykyä turvaaviin toimenpiteisiin. Esimerkiksi lonkan ja polven tekonivelleikkauksiin pääsyä odotti runsaat 10 000 potilasta, joista keskimäärin 24 prosenttia odotti yli puoli vuotta.

THL kertoo myös, että tilastoihin sisältyy perusterveydenhuollossa kirjaamisongelma osalla alueista. Ongelma koskee tiettyä potilastietojärjestelmää käyttäviä hyvinvointialueita ja erityisesti alle 23-vuotiaiden tietoja. THL:n mukaan tilasto osoittaa silti, että hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa on heikentynyt.