Alustavien tulosten mukaan epidemialla ja sen rajaamistoimilla näyttää toistaiseksi olleen pelättyä pienemmät vaikutukset väestön psyykkiseen hyvinvointiin.

Yleisin koronaepidemiaan liittyvä huolenaihe on se, että läheinen ihminen saa koronavirustartunnan: 45 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa melko tai hyvin paljon huolissaan tästä.

Vastaajista 35 prosenttia oli melko tai hyvin paljon huolissaan siitä, että itse tartuttaisi muita, ja 31 prosenttia oli vastaavasti huolissaan koronavirusepidemian taloudellisista vaikutuksista.

Huoli terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä hoitaa kaikki koronaviruspotilaat tai hallituksen kyvystä hoitaa koronavirusepidemiatilannetta oli vähäisempää kuin henkilökohtaiseen elämään liittyvät huolet.

Vastaajista 15 prosenttia koki melko tai hyvin paljon huolta terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä hoitaa kaikki koronaviruspotilaat. Vain 12 prosenttia oli vastaavasti huolissaan hallituksen kyvystä hoitaa koronavirusepidemiatilannetta.

”Näyttää siltä, että vaikka koronaviruksesta ollaan huolissaan, on niiden osuus, joita asia kovasti huolettaa, vielä toistaiseksi melko pieni. On kuitenkin tärkeää seurata, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Lukuja voi selittää muun muassa se, että tartuntojen määrä on Suomessa pysynyt alhaisena ja ihmiset luottavat siihen, että epidemian kulkua pystytään jatkossakin hallitsemaan”, johtava tutkija Annamari Lundqvist sanoo.

Joka kymmenes työikäinen koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus oli naisilla hieman miehiä yleisempää. Kuormittuneisuus oli myös 18–50-vuotiailla hieman yleisempää kuin yli 50-vuotiailla.

”FinSote-tutkimuksessa psyykkisesti kuormittuneita oli kaksi vuotta sitten 12 prosenttia väestöstä. Nämä tulokset viittaavat siihen, että poikkeustilanne ei ainakaan toistaiseksi ole johtanut mielenterveyshäiriöiden yleistymiseen työikäisillä”,  tutkimusprofessori Jaana Suvisaari sanoo.

”Emme kuitenkaan vielä tiedä, miten epidemia ja rajaamistoimet ovat vaikuttaneet yli 70-vuotiaisiin, jotka eivät ole mukana tutkimuksessa.”

Nyt julkaistut tulokset ovat osa koronaepidemian serologista vasta-ainetutkimusta. Tutkimukseen kutsutaan joka viikko noin tuhat satunnaisesti valittua 18–69-vuotiasta Suomessa asuvaa aikuista. Näytteenoton jälkeen tutkittavia pyydetään täyttämään sähköinen kysely. Kyselytiedonkeruu käynnistyi 28.4. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 28.4.–4.5.2020. saatuihin 816 vastaukseen.