Kotimaa
1.12.2020 09:34 ・ Päivitetty: 1.12.2020 09:51
THL piti tiedotustilaisuuden koronarokotteista – suojasta erittäin lupaavaa tietoa: ”Näin hyviä rokotteita harvoin nähdään”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi rokotekehityksen tilanteesta tänään THL:n tiedotustilaisuudessa.
– Siinä missä aikaisemmin meni jopa 12 vuotta kehittää uusi rokote, nyt ollaan tilanteessa, jossa on mennyt runsas 10 kuukautta siitä, että meillä on rokoteaihio tiedossa ja sitä lähdetään kliinisesti tutkimaan, Nohynek kuvasi sitä, miten nopeasti koronarokotteen edistämisessä on onnistuttu.
Tästä Nohynek kiittää tutkijoiden, lääkeyhtiöiden ja lääkeviranomaisten yhteistyötä.
– Odotamme kuin kuuta nousevaa rekisteröintiä, joka perustuu myyntiluvan eri kriteereiden täyttämiseen. Myyntiluvan jälkeen tutkitaan myös epidemiologisen menetelmin rokotteen vaikuttavuutta ja turvallisuutta.
Esimerkiksi Pfizerin ja Biontechin rokotteen teho on Nohynekin mukaan alustavasti erinomainen. Tässä yhteydessä Nohynek sanoikin, että ”näin hyviä rokotteita harvoin nähdään”. Toisaalta Nohynek muistutti, että tiedot ovat lääkeyhtiöiden lehdistötiedotteista eikä vielä tiedetä, kuinka kauan rokotteiden teho kestää.
Koronarokotteita kehitellään peräti 7 erilaisella teknisellä alustalla. Noin 300 rokoteaihiota on kehitteillä, 59 on tällä hetkellä kliinisissä tutkimuksissa.
Nohynek kävi yksityiskohtaisesti läpi pitkälle edenneitä rokoteaihioita, joiden tehosta viestit ovat siis varsin hyviä. Esimerkiksi siitä, voiko rokotteen saanut tartuttaa tautia eteenpäin, ei kuitenkaan ole vielä tietoa.
Jos kaikki menee hyvin, rokottaminen voisi päästä Nohynekin mukaan alkuun Suomessa ensi vuoden alusta. Rokottaminen on Suomessa kuntien vastuulla. Ensin rokotetaan koronapotilaita hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset ja hoitokotien henkilökunta, sitten iäkkäät ihmiset ja ne, joilla on lääketieteellinen riski saada vakava tauti.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkevalmisteiden arviointiprosessin vt. johtaja Marjo-Riitta Helle avasi rokotteiden myyntilupaprosessin vaiheita ja myyntilupaan vaikuttavia asioita.
Tiivistetysti rokotteita koskevat samat myyntilupaedellytykset kuin muitakin lääkevalmisteita.
EU:ssa koronarokotteille haetaan myyntilupaa niin sanotulla keskitetyllä menettelyllä Euroopan lääkevirastosta (EMA).
Tällä hetkellä lupaa on haettu 4 rokotteelle ja ne arvioidaan niin sanotulla nopeutetulla tai rullaavalla menettelyllä. Tämä mahdollistaa lupaavien rokotteiden myyntiluvan hyväksymisen normaalia nopeammalla aikataululla.
Tutkimustietoja arvioidaan sitä mukaa, kun niitä valmistuu. Helle kuvasi rullaavaa prosessia nopeudeltaan vallankumoukselliseksi.
Viimeisimmät tiedot EMAsta viittaavat siihen, että joulun ja uudenvuoden tienoilla voisi olla odotettavissa jo ensimmäisiä myyntilupia.
Helteen mukaan myös myyntiluvan jälkeinen turvallisuusseulonta on hyvin kattavaa. Rokotteiden turvallisuutta seurataan niiden koko elinkaaren ajan EU-tasoisena yhteistyönä.
EU:n komissio on neuvotellut sopimuksen kuudesta covid-rokotteesta. Suomi on mukana kaikissa tähän mennessä neuvotelluissa sopimuksissa, STM:n ylilääkäri Sari Ekholm kertoi.
Lopullisen rokotteen toimeenpanon eri vaiheiden jälkeen Suomessa päättää valtioneuvosto.
Nyt siis odotetaan myyntilupaa. Sen saamisen jälkeen rokotteita saattaa saapua jäsenmaille jo parissa viikossa.
Rokoteannokset tulevat aikoinaan Suomeen useassa erässä. Kun myyntilupa on myönnetty, ei siis ole odotettavissa, että kaikki Suomeen tulevat rokotteet tulevat samoin tein. Ne tulevat Suomeen ensi vuoden aikana.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.