Kotimaa
29.1.2020 11:04 ・ Päivitetty: 29.1.2020 11:42
THL: Suomella ei ole syytä muuttaa varautumistaan koronavirukseen – ”Tällä hetkellä tauti leviää Kiinassa”
THL:n ylilääkärin Taneli Puumalaisen mukaan Suomella ei ole syytä muuttaa varautumistaan Kiinassa leviävään koronavirukseen. Uusien tietojen mukaan virus on sairastuttanut vakavasti myös aiemmin tiedettyä nuorempia ja parempikuntoisia ihmisiä.
– Ei tämä tieto muuta Suomen tilannetta tai varautumista mitenkään. Tieto siitä, että myös nuorempia on sairastunut vakavasti perustuu 41 sairastuneen analyysiin. Tällä hetkellä sairastuneita on jo 6000 ja sairastuneiden ikäjakaumasta ja taudin vakavuudesta tiedetään jo selvästi enemmän kuin tuossa vaiheessa. Käsitys on edelleen se, että valtaosa vakavasti sairastuneista on iäkkäämpi tai sellaisia, joilla on perussairauksia, Puumalainen sanoo.
– On tärkeä tieto, että vakavasti sairastuneissa ei ole niin paljon lapsia koronaviruksen tapauksessa. Tilanne oli samanlainen SARSin ja MERSin yhteydessä. Tämä on hyvä asia.
Missä vaiheessa epidemiaa voidaan ryhtyä puhumaan pandemiasta?
– Tällä hetkellä tauti leviää Kiinassa. Sitten on joitakin matkailutapauksia, joiden lukumäärä on pieni. Henkilöstä toiseen tapahtunut tartunta on kuvattu muutaman kerran. Lyhyet tartuntaketjut ovat ihan odotettavia. Pandemia sanaa ei pitäisi tässä yhteydessä käyttää, se tarkoittaa globaalia epidemiaa.
Maailman terveysjärjestö WHO ei ole toistaiseksi luokitellut virusta kansainväliseksi terveysuhaksi. Puumalaisen mukaan tiedotusvälineiden puheet WHO:n hätäkokouksista ovat olleet liioiteltuja.
– Kun WHO:n pääjohtaja palasi Kiinasta hän ymmärtääkseni totesi, että tilannetta arvioidaan lyhyellä varoitusajalla uudelleen tarvittaessa. Tämä on kansainvälisten terveyssäännösten mukainen normaali prosessi. On puhuttu hätäkokouksesta, siitä ei ole kyse vaan WHO:n toimintaan liittyvästä prosessista, jossa asiantuntijaryhmä neuvoo pääjohtajaa.
”Ihan nopeasti rokotetta ei valitettavasti ole tulossa.”
Kiinassa on suljettu kokonaisia kaupunkeja viruksen leviämisen estämiseksi. Puumalaisen mukaan toimet ovat poikkeuksellisia esimerkiksi SARS-epidemiaan verrattuna.
– SARSin yhteydessä ei alkuvaiheessa ehkä ymmärretty tilannetta. Ymmärtääkseni joitakin vuosia sitten Kiinassa oli kaksi paiseruttotapausta, joiden yhteydessä oli pienimuotoisia alueellisia liikkumarajoituksia. Tämä on ennenkuulumaton tilanne.
Kauanko rokotteen kehittäminen vie keskimäärin aikaa?
– Testirokotteen, jota lähdettäisiin tutkimaan ihmisillä kehittämisaika on yleensä kuukausia. Joillekin mikrobeille se on vuosia ja joillekin mikrobeille kuten HI-virukselle se ei ole koskaan onnistunut. Puhutaan vähintään kuukausista, jonka jälkeen käynnistyvät kliiniset tutkimukset siitä, mikä on oikea annos ihmisillä. Siihen menee aikaa kuukausia, useimmiten joitakin vuosia. Sen jälkeen alkaa varsinainen tehotutkimus, jossa rokotetaan tuhansia, yleensä kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tämä vie yleensä kaksi vuotta.
Myös rokotteen valmistuskapasiteetin luominen on Puumalaisen mukaan pitkä prosessi.
– Tuotantolinjan perustaminen veisi normaali tilanteessa viisi vuotta. Näihin vaiheisiin kuluvaa aikaa voi yrittää lyhentää, mutta ihan nopeasti rokotetta ei valitettavasti ole tulossa.
Puumalaisen mukaan SARS-rokotetta ei koskaan saatu valmiiksi, eikä MERSinkään osalta olla vielä päästy ihmisillä tehtäviin tutkimuksiin.
– Se mitä Kiina tai Venäjä tekee voi olla eri asia. Siellä saatetaan mennä omalla prosessilla.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.