Kim Yli-Pelkola, 53, on pitkän linjan tehyläinen sairaanhoitaja, jolla on taustaa useista luottamus- ja esihenkilötehtävistä. Nyt hän toimii Tehyn järjestöasiantuntijana ja edustaa RKP:ta Pietarsaaren aluevaltuustossa.

Istuva puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, 49, on johtanut Tehyä kahdeksan vuotta. Hän on tullut tunnetuksi räväkkäpuheisena, tiukkana ja kovaotteisenakin ay-johtajana, jonka lähijohtamisesta on kuulunut myös nimetöntä kritiikkiä. Rytköstä on arvosteltu muun muassa erimielisten vaientamisesta ja äkkipikaisuudesta.

Rytkönen on useasti toistanut, että tarpeeksi kauan on pyydetty kiltisti, mutta mitään sillä ei ole saatu; oikea aika nostaa palkkakuopassa olevien naisvaltaisten alojen ansioita ei ole koskaan.

Tiukka vaatimuslinja työnantajapuoleen ja suorasukainen viestintä ulospäin ovat tuottaneet vihamiehiä, mutta myös arvostusta ja tuloksia. Pitkälti Rytkösen ansiona voi Yli-Pelkolankin mukaan pitää sitä, että Tehy on noussut työmarkkinajärjestöjen ykkösketjuun.

MITÄ Yli-Pelkola sitten tekisi puheenjohtajana toisin kuin Rytkönen?

– Millariikka on tehnyt paljon hyvää ja olen monissa asioissa samoilla linjoilla, mutta hänestä on samalla tullut valtakunnan tason vaikuttaja. Menisin lähemmäs juuria: Tehyn jäseniä, heidän arkeaan ja ongelmiaan. Tehyn asiat ensin. Toimiston työntekijöistäkin täytyy pitää huolta. Heillä on oltava mahdollisuus kehittää työtään, tehdä myös virheitä ja oppia niistä, Yli-Pelkola muotoilee.

Hän muistuttaa, että Tehy on uudistanut ammattiosastojen rakenteita.

– Edunvalvonnassa auttaa, että on yksi ammattiosasto per työnantaja. Isot osastot voivat kuitenkin johtaa siihen, että jäsenet eivät kohtaa Tehyä arjessaan niin kuin ennen. Työpaikoilla pitää satsata yhdysjäsenverkostoihin, ja myös yksityisellä puolella tarvitaan enemmän resursseja. Jäsenen lähituki on monesti kaukana, vaikka sitä tarvittaisiin arjessa eniten.

RYTKÖNEN on Yhdessä Eteenpäin -ryhmän jäsen ja neljän ryhmän puheenjohtajaehdokas (Yhdessä Eteenpäin, SITKE, Vihreät, Vasemmisto ja sitoutumattomat). Pelkosen takana on Arvo ammattitaidolle -ryhmä.

– Demokratiaan kuuluu, että on haastamismahdollisuus, kilpailua ja keskustelua. Olen pitkän linjan tehyläinen ja toiminut muun muassa pääluottamusmiehenä, ammattiosaston puheenjohtajana, apulaisosastonhoitajana ja osastonhoitajana. On luontevaa asettua pj-ehdokkaaksi, Yli-Pelkola kommentoi.

Oman panoksensa vaaliin tuo nykyinen työmarkkinatilanne ja -ilmapiiri. Petteri Orpon (kok.) hallitus on systemaattisen yksipuolisesti toteuttanut työnantajapuolen toiveita, heikentänyt työntekijöiden asemaa sekä sosiaali- ja työttömyysturvaa. Viimeisimpänä listalla ovat määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen helpottaminen, lomautusilmoitusajan lyhentäminen ja takaisinottovelvoitteen höllentäminen.

Oma lukunsa ovat niin sanottu potkulaki ja ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto, joka on kautta linjan katsottu suoran vihamieliseksi iskuksi ay-liikettä ja työntekijöiden järjestäytymistä vastaan.

Kim Yli-Pelkola pitää toimintaa valitettavana ja vahingollisena. Hän muistuttaa, että sopimuskulttuurilla on saatu paljon hyvää aikaan.

– En usko keskitettyjen ratkaisujen paluuseen, mutta jotain kolmikantaisuutta olisi hyvä olla. Hallituksen päätökset ovat rikkoneet sopimiskulttuuria, ja sillä on seurauksensa. Päätöksissä on jopa perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vastaisuutta.

YLI-PELKOLA asuu Pietarsaaressa, jossa hyvinvointialueiden ongelmat näkyvät siinä kuin muuallakin. Hänen mielestään sote-uudistus tehtiin liian myöhään, ja nyt sen ongelmat kaatuvat päälle: rahoitusvaikeudet, väestön ikääntyminen ja kasvava palvelujen tarve.

Sotea on kritisoitu myös lisääntyneistä hallintokuluista, byrokratiasta ja perustason hoitoon pääsyn vaikeutumisesta (entisestään), mutta Yli-Pelkola ei lähtisi peruuttamaan uudistuksesta.

– Nyt tarvitaan ennen kaikkea työrauhaa ja alueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Tilanne, jossa hyvinvointialueet eivät tiedä, pitäisikö niiden rikkoa kansalaisten perusoikeuksia palveluihin vai alueiden rahoituslakia, on monella tapaa kestämätön ja henkilöstöäkin stressaava, itsekin aluevaltuutettuna toimiva Yli-Pelkola painottaa.

Toinen ristiriita on siinä, että samaan aikaan, kun valmiiksi aliresurssoidulla hoitoalalla irtisanotaan väkeä, Suomeen halutaan hoitohenkilöstöä pääasiassa kehittyvistä maista, jotka tarvitsisivat koulutettuja ihmisiään itsekin.

– Uskon, että yt-kierre on väliaikainen. Tekijöitä myös eläköityy ja poistuu alalta niin paljon, että tulijoita kyllä tarvitaan – mutta heidät pitää perehdyttää tehtäviinsä kunnolla, ja ennen kaikkea heidän pitää osata kunnolla jompaa kumpaa kotimaista kieltä. Kielitaito on hoitajan tärkein työkalu, Yli-Pelkola linjaa.

Jos saisit muuttaa yhden asian Suomen hoitoalalla, mikä se olisi?

– Tarvittaisiin paremmat työolot ja lisää työssä jaksamisen tukemista, mikä on käytännössä sama asia. Jatkuvat muutokset, eri suuntaan repivät vaatimukset ja paineet syövät alan ihmisiä ja heidän jaksamistaan.

Tehyn uusi valtuusto valitsee puheenjohtajan nelivuotiskaudelle kokouksessaan keskiviikkona 4. kesäkuuta.