Päällimmäinen ongelma ennusteissa on, ettei tarkkaa tietoa viruksesta ja sen levinneisyydestä ole. THL:n professori Mika Salminen haluaisi aivan ensimmäiseksi tietää paljonko esimerkiksi Suomessa on tartunnan saaneita.

– Tärkeintä olisi se, että tiedetään paljonko meillä on tapauksia, jotka eivät tule testeissä esille. Tämä vaikuttaa siihen mitä epidemiasta voidaan ennustaa riippumatta siitä mitä rajoitustoimia tehdään, Salminen sanoo.

Suomessa käytössä olevilla laajoilla rajoituksilla, joissa yleisötilaisuudet ja yli 10 hengen tapaamiset on kielletty, kahvilat ja ravintolat suljettu, epidemia näyttää Salmisen mukaan kestävän pitkään. Hidastamiseen on myös pyritty, ettei terveydenhuolto ylikuormitu.

– Kun torjutaan koronaa, muu terveydenhuolto kärsii. On selviä todisteita siitä, että ihmiset välttävät sairaalassa käyntiä, mikä vaikuttaa nopeasti kroonisten sairauksien kuten sydän- ja verisuonitautien, verenpainetaudin ja diabeteksen hoitoon. Tämä on dilemma, jonka kanssa kaikki maat taistelevat. Miten jarruttaa epidemiaa ja ehkäistä tautitapauksia ilman, että joudutaan ojasta allikkoon?

– On ollut joitakin raportteja siitä, että virusta on todettu uudestaan jo parantuneista. Siihen voi olla paljon muitakin selityksiä kuin se, että ihminen olisi saanut uuden tartunnan. Immuniteetti todennäköisesti muodostuu tartunnan jälkeen melkein kaikille. Miten pitkäaikainen se on, on eri kysymys.

Pandemian vastaisessa taistelussa on tehtävä strategisia valintoja epävarman tiedon pohjalta. Näitä pohditaan päätöksentekijöiden keskuudessa myös Suomessa. Salmisen mukaan seuraavan kerran alkavalla viikolla.

Yksi vaihtoehto olisi sinnitellä rajoitusten kanssa rokotteen keksimiseen saakka. Tätä Salminen ei suosittele. Rokote on optimistisimpien arvioiden mukaan tarjolla aikaisintaan puolentoista vuoden kuluttua. Aika on ongelma.

– Kun jarrutetaan epidemian kulkua, on samanaikaisesti epärealistista, että se onnistuisi joka maan kolkassa, joten paluun riski on aika iso. Meillä on esimerkkejä tästä. Singaporessa, jota pidettiin mallimaana, on nyt tuhansia uusia tapauksia. Pahoin pelkään, että epidemian uudelleen käynnistyminen on ennemmin tai myöhemmin edessä myös Etelä-Koreassa ja Kiinassa.

Jos olisi tiedossa, että koronatartuntaan tehoava rokote olisi valmiina ja käytössä syksyllä, tiukat rajoitustoimet olisivat Salmisen mukaan kannattavia.

– Tämä ei ole helppoa keskustelua eikä THL päätä strategiasta. Me kerromme tieteen perusteella vaihtoehtoiset skenaariot ja realiteetit, päättäjät päättävät strategian.

Salmisen mukaan pöydällä ovat vaihtoehdot koko yhteiskunnan sulkemiselle.

Taustalla on parantunut testaus- ja jäljityskapasiteetti sekä uudet tekniset ratkaisut.

– Näitä viranomaiset ja ministeriöt pohtivat. Jos merkittävä osa tartunnoista ja altistuneista voidaan löytää, heidät voidaan asettaa karanteeniin ja tartuntaketjuja saadaan tehokkaammin pysäytettyä. Näin voitaisiin saada sama jarruvaikutus kuin on nyt koko väestöön kohdistuvilla rajoituksilla, ja rajoituksia voitaisiin vähitellen, yksi kerrallaan poistaa. Samaan aikaan on tärkeää huolehtia edelleen tarkasta hygieniasta ja ikäihmisten erityisestä suojelusta.

WHO ja myös THL ovat kehottaneet rajoitusten poistamisessa suureen varovaisuuteen. Samalla jotakin pitäisi tehdä, koska riskinä ovat suuret yhteiskunnalliset haitat.

Yksi eniten esillä olleista haitoista liittyy pandemian kansantaloudellisiin vaikutuksiin. Valtiovarainministeriön ennusteessa Suomen bruttokansantuotteeseen odotetaan 5,5-12 prosenttiyksikön laskua tälle vuodelle. Myönteisemmässä vaihtoehdossa taloutta kurittavat rajoitustoimet olisivat ohitse kolmessa kuukaudessa, pahimmassa skenaariossa tähän puolet pidempään.

Aikahaarukka on osin peräisin THL:n mallinnuksesta.

– Tämä lähtee meidän mallinnuksen perusskenaariosta. Siinä viruksen lisääntymisluku R=0 laskisi rajoitusten kautta 1,6-1,4 pintaan. Silloin pärjäisimme laskennallisesti terveydenhuollon kuormituksen kanssa. Se on se 3 kuukautta.

Tavoite on jo tässä vaiheessa saavutettu ja ylitetty.

– Todellisuudessa olemme jo nyt alle 1,4, lähellä yhtä ja tasapainoa, mikä on hyvä asia. Tapauksia on vähemmän. Huono puoli on, että ilman rokotetta se lisää epidemian kestoa kuukausilla. Siitä se 6 kuukautta ehkä lähtee, ja kestosta voi tulla vielä pidempikin.

Hyvästä ratkaisusta ei ole varmuutta. Rajoitustoimien pidentymisestä tulee haittoja, rajoitusten höllentämistä voi seurata uusi epidemia.

Vaihtoehtoisia strategioita pohtii sosiaali- ja terveysministeriön mallinnusryhmä, jolle hallitus on antanut pohdittavaksi erilaisten mahdollisten valintojen seurauksia.

– Näitä on tarkoitus käydä läpi ensi viikon aikana.

– Mikään maa tässä maailmassa ei tiedä mikä on täydellisen optimaalinen ratkaisu. Sitä ei saa päästää tapahtumaan, että virus pääsee holtittomasti leviämään, sitten tulee terveydenhuollon ylikuormittuminen. Tärkeä asia viivyttämisessä on ollut se, että nyt on saatu lisää suojavälineitä ja ehditty mukaan niille vähitellen avautuville markkinoille.

Ensimmäinen suojaimien hankintakierros ei Salmisenkaan mukaan mennyt Suomessa aivan putkeen. Vastaavia ongelmia on ollut muillakin mailla.

– Kun kysyntä on kovaa, myös huijareita on liikkeellä enemmän.

Salminen myöntää tuntevansa ahdistusta julkisuudessa esillä olevasta rokoteoptimismista. Kun aikatauluksi on mainittu parhaimmassa tapauksessa puolitoista vuotta, näin ei välttämättä käy.

– Se on arvio, jossa kaikki menee putkeen ja kehittäminen onnistuu. Tätä pitää edistää mutta, jos lasketaan sen varaan, edessä voi olla karvas pettymys, ja siinä vaiheessa olemme jo aika suossa.

Alkuperäiseen sars-virukseen ei onnistuttu kehittämään rokotetta. Tauti myös hävisi maailmasta, joten rokotetta ei päästäisi enää kunnolla kokeilemaan. Lähi-idässä esiintyvä Mers-koronavirus on keskuudessamme edelleen, mutta siihenkään ei ole rokotetta.

– Joskus rokotteen kehittäminen onnistuu kohtuullisen nopeasti. Tyypillisesti se kestää 10 vuotta. Kun oikein puristetaan, voidaan onnistua puolessa ajassa. Sitten kun ryhdytään oikomaan, voi olla valmista 1,5 vuodessa mutta samalla riskit kasvavat.

Suomessa on hämmästelty laajasti Ruotsi valitsemaa strategiaa epidemian hoidossa. Ruotsissa pelataan alasarjan jalkapalloa, baarit ja laskettelukeskukset ovat auki.

Viime viikolla Salmisen tulkitiin tukeneen valtakunnanepidemiologi Anders Tegnellin linjaa Dagens Nyheterin haastattelussa. Itse hän sanoo tulleensa väärin tulkituksi.

– En ole sitä mieltä, että tukisin Tegnellin linjaa suhteessa torjuntatoimiin. Tarkoitin haastattelussa, ettei minulla ole mitään sanomista siihen, että ajattelemme viruksen käyttäytymisestä samalla tavalla. Perusepidemiologia on samoin ajateltu.

Suomessa valittua linjaa, jossa suojellaan kovilla rajoitustoimilla ihmishenkiä ja vähennetään sairastumisen riskiä, Salminen pitää ilman muuta oikeana. Ruotsin valintojen taustalla on lopulta erilainen lainsäädäntö.

– Ruotsissa valmiuslaissa huomioidaan sota, terrorismi ja ydinonnettomuus mutta ei pandemiaa. Ilman tätä heillä ei ollut valtuuksia toimia. Hallitus ei voi muuttua diktaattoriksi ja sanoa, että nyt tehdään näin, jos se on laitonta. Yrittäminen ja liikkumisen vapaus ovat syvällä perusoikeuksissa, niihin ei noin vain kajota.

– Meillä se keino oli käytettävissä. Heidän olisi pitänyt säätää uusi laki, he eivät saaneet sitä siihen alkuun.

Myös Tegnellin ja Ruotsin kansanterveyslaitoksen roolit poikkeavat Suomesta ja THL:stä.

– Folhälsanmyndigheten on viranomainen, joka määrittää Ruotsin pandemiastrategian. THL ei ole viranomainen. Me olemme asiantuntijalaitos, joka antaa toimintasuosituksia ja pohjan strategisille päätöksille tieteen pohjalta. Strategiasta päättävät Suomessa viranomaiset, STM, sairaanhoitopiirit, maakunnat ja kunnat ja poikkeusoloissa myös hallitus. THL ei voi määrätä, että nyt teette näin.

Polttavin pandemiaan liittyvä epävarmuus, tieto infektoituneiden todellisesta määrästä väestötasolla, saattaa ratketa lähitulevaisuudessa. Salminen toivoo tietoa Italiasta. Suomessa ensimmäiset väestötason arviot valmistuvat Salmisen mukaan parhaassa tapauksessa jo alkavalla viikolla.

– Nyt meillä on alustava THL:n ja Husin arvio, joka antaa jotakin osviittaa mutta ei ole vielä riittävän luotettava. Siitäkin voi ihan selvästi päätellä, että oireettomia tai vähäoireisia täytyy olla aikamoisen paljon enemmän varmistettuihin tartuntoihin verrattuna. Puhutaan vähintään kertaluokkaa isommasta määristä suhteessa todennettuihin tartuntoihin. Nyt odotamme kunnollista dataa, josta näkee luottamusvälit.

Kiinasta, josta pandemia tällä tietoa alkoi, väestötason tietoja ei ole saatu vieläkään. Wuhanin epidemia laantui jo helmikuussa.

– Sieltä myydään joka puolelle vasta-ainetestejä. Jos niitä myydään, miksi ei ole jo tehty omaa väestötason tutkimusta? Tämä on mysteeri.

Tiedot koronan aiheuttaman covid-19-sairauden tappavuudesta eivät ole muuttuneet epidemian kestäessä vakavampaan suuntaan. Salmisen mukaan kuolleisuusprofiilissa ei ole tapahtunut muutoksia.

– Kuolleisuus on korkea korkeimmissa ikäluokissa. Kuolleista vain noin yksi prosentti on ollut alle 50-vuotiaita. Käytännössä kuolleissa ei juuri ole alle 40-vuotiaita. Kaikilla tähän kuolleilla on ollut 1-3 vakavaa perussairautta. Jopa yli 80 vuotiaista suurin osa selviää taudista.

– Merkittävä määrä ihmisiä on menehtynyt. Sitä ei pidä vähätellä eikä sitä voi hyväksyä, mutta se kuva mikä ihmisillä ehkä on taudin vaarallisuudesta on kautta linjan kohtuullisen vääristynyt. Se ei tarkoita sitä, etteikö alle 50-vuotias voisi joutua tehohoitoon, mutta väestötasolla se on melko harvinaista.