Laaja ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta eli niin kutsuttu ykkösselonteko on paraikaa valiokuntakäsittelyssä. Mietinnön ja lausuntojen odotetaan valmistuvan parin-kolmen viikon kuluessa. Ainoan käsittelyn eli niin kutsutun palautekeskustelun lopuksi täysistunto hyväksyy eduskunnan selontekoa koskevan kannanoton.

Tämä selonteko ei kuitenkaan ota vielä kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen, vaan siihen on luvassa selvennystä erillisessä kakkosselontossa tai tiedonannossa, mikäli valtionjohto päätyy Nato-jäsenyyden hakemista esittämään.

Kakkosselonteko tai tiedonanto tulisi eduskuntaan hyväksyttäväksi, kun tasavallan presidentin johtama ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta olisi tehnyt päätöksen Nato-hakemuksen jättämisestä. Periaatteessa hakemuksen jättämisestä voitaisiin päättää myös ilman selontekoprosessia.

– Ne eivät eroa muutoin toisistaan kuin että tiedonannon yhteydessä voidaan esittää epäluottamuslausetta hallitukselle. Selonteon kohdalla sitä ei voida tehdä. Muutoin eduskuntakäsittely on samanlainen. Ajallista eroa käsittelyn pituudessa ei myöskään ole, eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola kertoo.

Sekä tiedonannosta että selonteosta voitaisiin päättää suoraan salissa tai niin, että asia saa myös valiokuntakäsittelyn. Pelkästään salissa käsitellen asia veisi 1-2 päivää, valiokuntavaihe mukaan lukien pidempään. Eduskunnan puhemies ja asian etenemistä eduskunnassa koordinoivan ryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) on aiemmin arvioinut, että kakkosselonteon käsittely eduskunnassa kestäisi noin viikon.

Sekä kakkosselontekoon että tiedonantoon voidaan kansanedustajien toimesta esittää salissa muutosehdotuksia ja kannatettuina niistä äänestetään. Paavola allekirjoittaa, että äänestys voisi esityksestä riippuen syntyä myös siitä, hakeeko Suomi Natoon vai ei. Myös valiokunnan mietintöön on mahdollista jättää vastalauseita.

Jos tiedonantoa käsiteltäessä tulisi kannatettu epäluottamuslause-esitys, hallituksen luottamuksesta äänestettäisiin tässä yhteydessä eduskunnassa.

Pääsihteeri Paavola ei ota kantaa siihen, missä muodossa Nato-kysymyksen kakkosvaihetta käsiteltäisiin.

– Se on valtioneuvoston asia päättää.

Puhemies Matti Vanhanenkin toteaa Demokraatille, että asia on puhtaasti hallituksen ratkaistavissa.

– Mutta ehkä voin sanoa omana käsityksenäni selonteon olevan luontevampi sen takia, että se ei johda automaattisesti hallituksen luottamusäänestykseen. Kysymys olisi kuitenkin sellainen, että ei ole tarvetta jakaa hallitusta ja oppositiota asiassa.

Vanhanen toteaa, että jos tiedonannosta seuraisi luottamusäänestys, äänestettäessä olisi vaikea erottaa, annetaanko siinä yleistä tukea hallitukselle vai mahdolliselle turvallisuuspoliittiselle linjaratkaisulle.

– Tämä joka tapauksessa aiheuttaisi ehkä tarpeetonta keskustelua. Ei ole luontevaa, että niitä oppositioedustajia, jotka äänestäisivät itse asian puolesta, pakotettaisiin ottamaan kantaa hallituksen puolesta, Vanhanen sanoo ja pitää myös hallituspuolueiden kannalta ongelmallisena sitä, että asiasta äänestäminen ja luottamuksesta äänestäminen yhdistyisivät.

Vanhasen tiedossa ei ole, että hallituksen piirissä olisi jo päätetty, missä muodossa esitys annettaisiin.

Helsingin Sanomat uutisoi eilen tietoihinsa nojaten, että ulkoministeriössä olisi jo valmisteltu Nato-hakemukseen johtavaa selontekoa tai tiedonantoa. HS:n tietojen mukaan paperi on todennäköisesti alle viisi sivua pitkä. ”Siinä käydään läpi syitä, miksi Suomi hakee Naton jäseneksi ja mahdollisesti luetellaan myös hakemukseen liittyviä riskejä”, lehti kirjoittaa.

Jos Suomi kesän korvilla päätyy hakemuksen jättämiseen, asian käsittely jatkuu Natossa ja puolustusliiton jäsenmaiden piirissä vielä kuukausia tai jopa vuoden. Jos kaikki jäsenmaat ovat valmiita ratifiointiin, eduskunta äänestää tämän jälkeen vielä Suomen jäsenyyden hyväksymisestä.