Tiesitkö miksi Miina Sillanpään liputuspäivä on 1.10. eikä 4.6?

Kuva: Miina Sillanpään säätiö

Miina Sillanpään syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Sillanpää (1866–1952) oli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri ja SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja.

Tämän viikon lauantaina on Miina Sillanpään liputuspäivä. 1.10 valikoitui Sillanpään liputuspäiväksi, koska mainittuna päivänä vuonna 1906 tulivat voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille täydet poliittiset oikeudet Suomessa.

Liputuspäivää hakivat Miina Sillanpään Seura ja parikymmentä muuta kansalaisjärjestöä.

Hakemuksessa perusteltiin:

”Kansalaisten yhdenvertainen osallistuminen, vapaaehtoistyö ja laaja monimuotoinen yhdistystoiminta ovat aina olleet demokratiamme tunnuspiirteitä, olennainen osa maamme kansallista yhtenäiskulttuuria ja yhteiskunnan sosiaalista pääomaa. On selvää, että kansalaisvaikuttaminen ja kansalaistoiminta ovat nykyisinkin olennaisen tärkeitä ja niiden esillä pitäminen tähdellistä. Miina Sillanpään elämäntyö ja hänen keskeiset, kestävät saavutuksensa osoittavat, että juuri Miina Sillanpää soveltuu kansalaisvaikuttamisen symboliksi.”

Koska Sillanpään syntymäpäivä, 4.6. on jo liputuspäivä (puolustusvoimien lippujuhla), juhlaliputuksen ajankohdaksi on valikoitunut 1.10.2016.

Sisäministeriö tiedotti asiasta viime toukokuussa.

”Miina Sillanpään syntymästä tulee 4.6. 2016 kuluneeksi 150 vuotta. Sillanpää oli aikansa merkittävämpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Hänet valittiin ensimmäisten naisten joukossa uuteen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1907, ja hän oli kansanedustajana 38 valtiopäivien ajan. Vuonna 1926 hänet nimitettiin ministeriksi ensimmäisenä naisena Suomessa ja toisena Euroopassa.”

”Koska Sillanpään syntymäpäivä, 4.6. on jo liputuspäivä (puolustusvoimien lippujuhla), juhlaliputuksen ajankohdaksi on valikoitunut 1.10.2016. Juuri 1.10.1906 tulivat voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille täydet poliittiset oikeudet.”

Sisäministeriö on antanut asiassa valtion virastoja ja laitoksia koskevan määräyksen. Samalla ministeriö suosittaa vastaavaa yleistä liputusta. Juhlaliputus on kertaluonteinen eikä päivästä tule pysyvää liputuspäivää.

Osana 150-vuotisjuhlavuotta Miina Sillanpää Seura järjestää kaikille kuluvan viikon perjantaina avoimen seminaarin ”Naiset ammattiyhdistysliikkeen johdossa” Tampereella. Seminaarissa puhuvat muun muassa ammattiliittojen puheenjohtajat Ann Selin, Silja Paavola, Heidi Nieminen ja Päivi Niemi-Laine.

Keskustelua aiheesta

Autoilija, mietipä tätä: Helsingissä kökötät ruuhkissa yli 100 tuntia vuodessa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Helsingin, Turun ja Tampereen ruuhkat pahenivat viime vuonna, kertoo tuore raportti. Pääkaupungissa ruuhkat veivät tavalliselta autoilijalta jo yli 100 tuntia vuodessa. Päivässä ruuhkat venyttivät matka-aikaa noin puoli tuntia. Kaupungin pahin ruuhkasuma viime vuonna oli keskustassa Mechelininkadun ja Porkkalankadun risteyksessä lähellä Länsisatamaa.

Turussa ruuhkat veivät päivässä autoilijalta 20 ja Tampereella 13 minuuttia. Tampereella pahin liikennejumi oli Tampereen valtatien ja Hatanpään valtatien risteyksessä. Turussa eniten ruuhkaa oli risteyksessä, jossa kohtaavat Koulukatu, Naantalin pikatie ja Puistokatu.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa.

Raportin mukaan Helsinki oli Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisin kaupunki. Helsingissä ruuhka kasvatti ajoaikoja 26 prosenttia verrattuna aikoihin, jolloin ruuhkia ei ole. Pohjoismaiden pahimmat ruuhkat ovat Oslossa. Siellä ruuhkat pidensivät automatkaan käytettävää aikaa keskimäärin 30 prosenttia.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa. Mexicossa ruuhka-aikaan ajaminen pidensi päivittäistä matka-aikaa 59 minuuttia verrattuna ruuhkattomaan aikaan.

Tiedot ilmenevät Tom Tom -yhtiön raportista, joka selvittää ruuhkatilannetta 390 kaupungissa kautta maailman. Raportti julkaistiin tänä vuonna kuudetta kertaa.

AVAINSANAT

Salakatselija-Smithille syyte: Vaaditaan 1,5 vuotta ehdollista ja sakkoja

Syyttäjä vaatii juontaja Axl Smithille puolentoista vuoden ehdollista vankeutta ja sataa päiväsakkoa.

Smithiä syytetään salakatselusta, kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Syytteiden mukaan hän kuvasi lukuisia seksikumppaneitaan ja myös jakoi kuvaamiaan videoita tuttavilleen.

Kihlakunnansyyttäjä Yrjö Reenilä esitti rangaistusvaatimuksensa maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeus antaa ratkaisunsa ensi viikon tiistaina. Juttua on käsitelty suljetuin ovin.

Syyttäjän rangaistusvaatimuksesta kertoi ensimmäisenä MTV:n toimittaja Jarkko Sipilä Twitterissä. Sipilän mukaan salakatselun uhrien korvausvaatimukset nousevat yli 170 000 euroon.

AVAINSANAT

Sanavapauskeskustelu peruttiin – nyt kommentoi Yle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Yle vaihtaa aiheen Radio 1:n Julkinen sana -keskusteluohjelmassa maaliskuun alussa. Lähetyksessä oli määrä olla vieraina Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen ja Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen, joka irtisanoutui joulukuussa Yleltä samaan aikaan kollegansa Salla Vuorikosken kanssa. Molemmat siirtyivät sittemmin Kuvalehden palvelukseen.

Ylen Luovat sisällöt -yksikön johtaja Ville Vilén toteaa, että aiheen vaihtamisessa ei ole kyse sananvapaudesta, vaan siitä, että yhden ihmisen irtisanoutumista ei ole järkevää puida julkisuudessa.

– Kyse on työpaikan sisäisistä asioista, joihin liittyy myös luottamuksellisia seikkoja.

Ohjelman teossa oli tarkoitus käyttää myös nimettöminä kerättyjä tietoja uutis- ja ajankohtaistoiminnan yksikön johtamisesta.

– En pidä tätä eettisesti hyväksyttävänä tiedonhankintakeinona Ylen sisäisissä asioissa. Tähän poikkeukselliseen keinoon olisi pitänyt myös olla vastaavan toimittajan lupa.

Vilénin mukaan Venäläinen tai muutkaan päälliköt eivät enää halunneet osallistua ohjelmaan.

IL: Yle perui sananvapauskeskustelun – vieraaksi oli tulossa irtisanoutunut ajankohtaistoimituksen esimies

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen oli Iltalehden mukaan vielä perjantaina osallistumassa Julkinen sana -ohjelmaan.

Yle peruutti odotetun radiokeskustelun, jonka vieraiksi olivat jo lupautuneet Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen ja Ylestä irtisanoutunut, entinen ajankohtais- ja featuretoimituksen esimies Jussi Eronen. Asiasta kertoo Iltalehti.

Yle Radio 1:n Julkinen sana -ohjelmassa oli 1. maaliskuuta tarkoitus keskustella sananvapaudesta. Iltalehden mukaan 45 minuutin suoran radiokeskustelun peruuttamisesta on ilmeisesti päättänyt Venäläisen yläpuolella oleva taho.

Eronen irtisanoutui Ylestä viime vuoden joulukuussa sen jälkeen, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk) oli ollut itseään koskevan uutisoinnin osalta yhteydessä sittemmin myös Ylestä irtisanoutuneeseen toimittajaan Salla Vuorikoskeen ja Ylen vastaavaan päätoimittajaan Atte Jääskeläiseen.

Iltalehden tietojen mukaan Venäläinen olisi vielä perjantaina ollut osallistumassa keskusteluun. Ohjelman peruuttamisesta oli lehden mukaan myös keskusteltu Ylen johdossa, jolloin paikalla olivat ainakin Ylen luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén, Ylen asiaohjelmien päällikkö Ilkka Lehtinen ja Ylen asiaohjelmien vastaava tuottaja Juha Virtanen.

Keskustelua aiheesta

Reserviläisliitto raportoi ammutut laukaukset – yli puolitoista miljoonaa

Kuva: Lehtikuva

Reserviläisliitto kertoo ammunnan olevan liiton laajin toimintamuoto. Liiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg kertoi lauantaina Turussa, että viime vuonna Reserviläisliiton puitteissa ammuntiin yli puolitoista miljoonaa laukausta.

– Juuri valmistunut toiminnan ja osallistumisen lukujen kartoitus vuodelta 2016 kertoo, että meillä järjestettiin viime vuonna noin 8.500 ampumatilaisuutta ja -kilpailua, jossa tehtiin yli 100.000 ampumasuoritetta. Yhteenlaskettujen laukausten määrä oli lähes 1,6 miljoonaa eli runsaat 42 laukausta per jäsen, Nyberg sanoi.

Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen 230.000 hengen vahvuudesta yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä, joiden ampumataitojen ylläpidosta Reserviläisliitto osaltaan vastaa.

Nybergin mukaa liiton tunnettuus on noussut vajaassa vuosikymmenessä 40 prosentista 67 prosenttiin. Tunnettuudessa on kuitenkin edelleen suuria eroja eri väestöryhmien kesken.

– Miehistä liiton tunnistaa lähes 80 prosenttia mutta naisista taas vain hieman runsas puolet eli 55 prosenttia. Alle 24-vuotiaista edes puolet ei tunne meitä, kun taas yli 65-vuotiaista 3/4 tunnistaa järjestömme. Kaupungeissa meidät tunnetaan huonommin kuin pienillä paikkakunnilla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta