Tiesitkö miksi Miina Sillanpään liputuspäivä on 1.10. eikä 4.6?

Kuva: Miina Sillanpään säätiö

Miina Sillanpään syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Sillanpää (1866–1952) oli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri ja SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja.

Tämän viikon lauantaina on Miina Sillanpään liputuspäivä. 1.10 valikoitui Sillanpään liputuspäiväksi, koska mainittuna päivänä vuonna 1906 tulivat voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille täydet poliittiset oikeudet Suomessa.

Liputuspäivää hakivat Miina Sillanpään Seura ja parikymmentä muuta kansalaisjärjestöä.

Hakemuksessa perusteltiin:

”Kansalaisten yhdenvertainen osallistuminen, vapaaehtoistyö ja laaja monimuotoinen yhdistystoiminta ovat aina olleet demokratiamme tunnuspiirteitä, olennainen osa maamme kansallista yhtenäiskulttuuria ja yhteiskunnan sosiaalista pääomaa. On selvää, että kansalaisvaikuttaminen ja kansalaistoiminta ovat nykyisinkin olennaisen tärkeitä ja niiden esillä pitäminen tähdellistä. Miina Sillanpään elämäntyö ja hänen keskeiset, kestävät saavutuksensa osoittavat, että juuri Miina Sillanpää soveltuu kansalaisvaikuttamisen symboliksi.”

Koska Sillanpään syntymäpäivä, 4.6. on jo liputuspäivä (puolustusvoimien lippujuhla), juhlaliputuksen ajankohdaksi on valikoitunut 1.10.2016.

Sisäministeriö tiedotti asiasta viime toukokuussa.

”Miina Sillanpään syntymästä tulee 4.6. 2016 kuluneeksi 150 vuotta. Sillanpää oli aikansa merkittävämpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Hänet valittiin ensimmäisten naisten joukossa uuteen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1907, ja hän oli kansanedustajana 38 valtiopäivien ajan. Vuonna 1926 hänet nimitettiin ministeriksi ensimmäisenä naisena Suomessa ja toisena Euroopassa.”

”Koska Sillanpään syntymäpäivä, 4.6. on jo liputuspäivä (puolustusvoimien lippujuhla), juhlaliputuksen ajankohdaksi on valikoitunut 1.10.2016. Juuri 1.10.1906 tulivat voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille täydet poliittiset oikeudet.”

Sisäministeriö on antanut asiassa valtion virastoja ja laitoksia koskevan määräyksen. Samalla ministeriö suosittaa vastaavaa yleistä liputusta. Juhlaliputus on kertaluonteinen eikä päivästä tule pysyvää liputuspäivää.

Osana 150-vuotisjuhlavuotta Miina Sillanpää Seura järjestää kaikille kuluvan viikon perjantaina avoimen seminaarin ”Naiset ammattiyhdistysliikkeen johdossa” Tampereella. Seminaarissa puhuvat muun muassa ammattiliittojen puheenjohtajat Ann Selin, Silja Paavola, Heidi Nieminen ja Päivi Niemi-Laine.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Kova sote-laskelma julki — ”Tästä eivät esimerkiksi kuntajohtajat ole puhuneet”

Kuva: Getty Images

Menot kasvavat tuloja enemmän kaikissa maakunnissa sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä laskelmasta.

– Haluamme, että ihmiset huomaisivat, että kun menot siirretään maakuntaan, se oikeasti tarkoittaa jotain. Mielestäni tästä eivät esimerkiksi kuntajohtajat ole puhuneet, sanoo laskelman tekemisestä vastanneen Perlacon Oy:n konsultti Eero Laesterä.

Kuntien talouden sopeutustarve siis siirtyy maakunnille.

Selvityksen mukaan Uudellamaalla sopeutustarve vuoteen 2030 mennessä on suurin, ja se kasvaa 564 eurolla asukasta kohden.

– Uudellemaalle tulee kaikkein eniten kaikkein vanhimpia, Laesterä selittää.

Sopeutumistarve on alhaisin Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Laskelmassa otettiin huomioon sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen menot.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Yrittäjäjärjestö haluaa ravintoloillekin piristysruiskeen, kun alkoholilakia uudistetaan

Kuva: Lehtikuva

Suomen Yrittäjien mielestä alkoholilakiuudistus on järkevää sääntelyn purkua. Järjestön mukaan tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei kaikki hyöty mene Alkolle tai kaupalle. Ravintoloidenkin on saatava piristysruiske uudistuksesta.

Ravintoloille pitäisi Suomen Yrittäjien mielestä antaa mahdollisuus kehittää palvelujaan.

– Se onnistuu, jos sallitaan ravintoloiden myydä juomia asiakkaan mukaan esitystä laajemmin ja pienennetään täysin ylimitoitettua järjestyksenvalvontavelvoitetta, sanoo kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä tiedotteessa.

Lausuntoaika alkoholilain kokonaisuudistuksesta päättyy tänään, mutta sosiaali- ja terveysministeriö on antanut muutamille lausunnonantajille lisäaikaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ex-puheenjohtaja: Brittien EU-ero ei toteudu — ”Näin kansallinen katuminen toteutetaan”

Kuva: Kari Hulkko

Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara ennustaa, ettei Britannia lopulta eroa EU:sta. Maa äänesti kesällä eron puolesta.

”Sopimusneuvottelut tulevat osoittamaan, että Brexit-puoli esitti katteettomia käsityksiä siitä, millä ehdoilla Britannia pääsisi noukkimaan rusinoita pullasta. Golfia harrastavana maana he varmaankin ymmärtävät, ettei ole sellaista golfclubia, jossa ulkopuoliset pelaisivat paremmilla ehdoilla kuin clubin jäsenet”, Soininvaara kirjoittaa verkkosivuillaan.

Soininvaaran mukaan kansallinen katuminen toteutetaan niin, että Britannian hallitus vie neuvotteluissa syntyneen ”katastrofaalisen surkean sopimuksen” uuteen kansanäänestykseen ja kansanäänestyksessä kansa päättää pysyä EU:ssa.

”Tämä on myös oikea vaihe kansanäänestykselle. Ovathan vaihtoehdot silloin tiedossa.”

”Tässä ei ole mitään järkeä” — demarivaikuttaja älähtää asumistuen ongelmista

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri Eetu Kinnunen muistuttaa blogikirjoituksessaan muun muassa asumistuen synnyttämistä ongelmista.

Ongelmia syntyy Kinnusen mukaan siitä, että Suomessa on käytössä erilaisia tukia kohtuuhintaiselle asumiselle. Näistä merkittävin on asumistuki, joka määräytyy toteutuneiden asumiskustannusten perusteella.

”Asumistuki nostaa yleistä vuokratasoa ja mahdollistaa vuokranantajille ylisuuret voitot suhteessa kiinteistöjen reaalisiin rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin sekä näistä seuraavaan riskiin. Ilmiö luonnollisesti korostuu suurten toimijoiden kohdalla.”

Kinnusen mielestä vuokramarkkinoita vääristävä asumistuki tulisi remontoida kokonaan. Tällä hetkellä se on monella tapaa epätarkoituksenmukainen kannustaessaan pienituloisia asumaan niin isossa ja kalliissa asunnossa kuin 20 % omavastuuosuus heille sallii, hän kirjoittaa Uudessa Suomessa.

Rahat, jotka voitaisiin käyttää tukea tarvitsevien elämänlaadun pitämiseen esimerkiksi EU:n komission vaatimalla tasolla laitetaan seiniin.

”Erityisesti toimeentulotukea saavilla kannuste etsiä edullisempaa asumisvaihtoehtoa on olematon. Tämä myös aiheuttaa sosiaaliturvajärjestelmälle tarpeettomia rasitteita: rahat, jotka voitaisiin käyttää tukea tarvitsevien elämänlaadun pitämiseen esimerkiksi EU:n komission vaatimalla tasolla laitetaan seiniin. Tässä ei ole mitään järkeä.”

Kinnusen mukaan asumistuen tulisi määräytyä jatkossa asuinpaikkakunnan keskimääräisten asumiskustannusten perusteella, sen tulisi olla aina henkilökohtainen ja ottaa lukuun ruokakunnan huollettavien lasten lukumäärä.

”Tällainen tuki tarkoittaisi tuensaajalle, että mitä edullisemman asumisratkaisun hän kykenee löytämään, sitä suurempi osa tuesta jää omaan käyttöön. Tämä suuntaisi kysyntää edullisempien asuntojen suuntaan ja pienentäisi asuntojen kokonaiskysyntää, millä asumisen hintaa saataisiin alas. Näin myös vuokranantajien voitot alkaisivat vastata investoidun pääoman ja otettujen riskien todellista arvoa.”

Kinnusen mukaan toimiakseen tämä vaatisi joustavan ja vihreiden perustulomallin kaltaisen negatiivisen tuloveron sisältävän sosiaaliturvajärjestelmän, kuten Demarinuorten esittämän Yleisturvan.

”Asumistuen remontointi on vain osaratkaisu laajaan ongelmaan. Se on palikka, joka on valtiovallan ja hallituksen käsissä. Koska Etelärannan etuja valvova hallitus tuskin haluaa leikata kiinteistösijoittajien ja rakennusyhtiöiden voittoja, tähän asiaan korjausta voidaan odottaa aikaisintaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.”

Keskustelua aiheesta

Lisää rahaa liikenteeseen, esittää selvitys, joka myös varoittaa Suomea

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomen liikenneverkon vahvistamiseen pitäisi ohjata huomattavasti nykyistä enemmän rahaa, sanotaan Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksessä. Siinä hahmoteltiin vaihtoehtoja liikenneinfran kehittämiseksi.

Selvityksen mukaan järkevintä olisi investoida vahvasti elinkeinoelämän raaka-aine- ja tavarakuljetuksien edellytyksiin sekä laajojen alueiden työmatkaliikenteeseen. Väylänpidon kokonaisrahoitusta pitäisi kasvattaa nykyisestä miljardilla 4,2 miljardiin euroon.

Lisäksi Suomi pitäisi tulevaisuudessa yhdistää nykyistä kiinteämmin Eurooppaan Helsinki–Tallinna-tunnelilla, joka mahdollistaisi kauttakulun Koillisväylälle.

Tutkijat katsovat, että jos Suomi tyytyy vain ylläpitämään nykyistä liikenneinfraansa, se jää Euroopassa peränpitäjäksi. Näin kävisi varsinkin, jos Norja ja Ruotsi yhdistävät kaavailujensa mukaisesti eteläisten osiensa suuret kaupungit yhteiseksi talousalueeksi Tanskan kanssa nopeilla junilla.

Selvityksestä vastasivat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Siinä hahmoteltiin neljä erilaista vaihtoehtoa Suomen liikenneinfran kehittämiseksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta