x

Tiesitkö miksi Miina Sillanpään liputuspäivä on 1.10. eikä 4.6?

Kuva: Miina Sillanpään säätiö

Miina Sillanpään syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Sillanpää (1866–1952) oli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri ja SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja.

Tämän viikon lauantaina on Miina Sillanpään liputuspäivä. 1.10 valikoitui Sillanpään liputuspäiväksi, koska mainittuna päivänä vuonna 1906 tulivat voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille täydet poliittiset oikeudet Suomessa.

Liputuspäivää hakivat Miina Sillanpään Seura ja parikymmentä muuta kansalaisjärjestöä.

Hakemuksessa perusteltiin:

”Kansalaisten yhdenvertainen osallistuminen, vapaaehtoistyö ja laaja monimuotoinen yhdistystoiminta ovat aina olleet demokratiamme tunnuspiirteitä, olennainen osa maamme kansallista yhtenäiskulttuuria ja yhteiskunnan sosiaalista pääomaa. On selvää, että kansalaisvaikuttaminen ja kansalaistoiminta ovat nykyisinkin olennaisen tärkeitä ja niiden esillä pitäminen tähdellistä. Miina Sillanpään elämäntyö ja hänen keskeiset, kestävät saavutuksensa osoittavat, että juuri Miina Sillanpää soveltuu kansalaisvaikuttamisen symboliksi.”

Koska Sillanpään syntymäpäivä, 4.6. on jo liputuspäivä (puolustusvoimien lippujuhla), juhlaliputuksen ajankohdaksi on valikoitunut 1.10.2016.

Sisäministeriö tiedotti asiasta viime toukokuussa.

”Miina Sillanpään syntymästä tulee 4.6. 2016 kuluneeksi 150 vuotta. Sillanpää oli aikansa merkittävämpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Hänet valittiin ensimmäisten naisten joukossa uuteen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1907, ja hän oli kansanedustajana 38 valtiopäivien ajan. Vuonna 1926 hänet nimitettiin ministeriksi ensimmäisenä naisena Suomessa ja toisena Euroopassa.”

”Koska Sillanpään syntymäpäivä, 4.6. on jo liputuspäivä (puolustusvoimien lippujuhla), juhlaliputuksen ajankohdaksi on valikoitunut 1.10.2016. Juuri 1.10.1906 tulivat voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille täydet poliittiset oikeudet.”

Sisäministeriö on antanut asiassa valtion virastoja ja laitoksia koskevan määräyksen. Samalla ministeriö suosittaa vastaavaa yleistä liputusta. Juhlaliputus on kertaluonteinen eikä päivästä tule pysyvää liputuspäivää.

Osana 150-vuotisjuhlavuotta Miina Sillanpää Seura järjestää kaikille kuluvan viikon perjantaina avoimen seminaarin ”Naiset ammattiyhdistysliikkeen johdossa” Tampereella. Seminaarissa puhuvat muun muassa ammattiliittojen puheenjohtajat Ann Selin, Silja Paavola, Heidi Nieminen ja Päivi Niemi-Laine.

Keskustelua aiheesta

Kysely: Uusi vuokrantanajien sukupolvi noussut – vuokratuotto jopa 2 prosenttiyksikköä parempi

Kuva: Kari Hulkko

Tyypillinen suomalainen yksityinen vuokranantaja on yli 60-vuotias piensijoittaja, joka omistaa yksi tai kaksi asuntoa.

Nuoremmissa ikäluokissa on kuitenkin nousemassa uusi vuokranantajien sukupolvi. Nuoremmat vuokranantajat tavoittelevat korkeampaa tuottoa ja panostavat Suomen Vuokranantajat ry:n mukaan myös asiakassuhteen vaalimiseen.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja2016-kyselystä, johon vastasi yli 3000 yksityistä vuokranantajaa. Kyselyn mukaan nuoremmat, alle 40-vuotiaat vuokranantajat ovat selvästi ensisijaisesti asuntosijoittajia, joilla on muuta sijoitusvarallisuutta vain vähän.

– Suomi on asuntosäästäjien maa. Asuntosijoittamista pidetään turvallisena ja varmatuottoisena sijoituskohteena. Nuoret näyttävät heränneen tähän mahdollisuuteen ja sijoittavan jo suhteellisen pieniäkin säästöjä suoraan asuntoihin. Pitkäjänteinen sijoitustoiminta on myös kyselyn mukaan avain vaurastumiseen, sanoo Suomen Vuokranantajien asiantuntija Tuomas Viljamaa tiedotteessa.

Nuoret etsivät parempaa kannattavuutta ja käyttävät vähemmän välittäjiä

Nuoremmilla vuokranantajilla bruttovuokratuotto on yleisimmin 5-7 prosentin välillä ja vanhemmilla vuokranantajilla bruttovuokratuotto on 3-5 prosentin välillä.

Kyselyn mukaan nuoremmat vuokranantajat ovat huolissaan talouden tilanteesta, työttömyyden kasvusta ja verotuksen kiristymisestä. Myös vanhemmat vuokranantajat yhtyvät näihin näkemyksiin. Yksityisten vuokranantajien on entistä haastavampi löytää hyviä kohteita.

Toinen ehdokas Helsingin piispanvaaliin

Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori, TT Jaana Hallamaa  on toinen ehdokas Helsingin hiippakunnan piispanvaalissa.

Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin 24.3.2017.

Jaana Hallamaa vihittiin papiksi vuonna 1993. Hänen työuransa on käsittänyt useita yliopistotehtäviä. Teologisen tiedekunnan sosiaalietiikan professorina Hallamaa on toiminut vuodesta 2002. Hallamaa on myös kirkolliskokousedustaja.

Ehdokasasettelu alkoi 15.3. ja päättyy 15.5. Vaalit käydään 16.8.

Uusi piispa vihitään virkaansa 12.11. Helsingin tuomiokirkossa. Hän aloittaa virassaan 1.11., jolloin nykyinen Helsingin piispa Irja Askola jää eläkkeelle.

Aiemmin ehdolle piispanvaaliin on asetettu Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo.

”Ylijohtaja sortuu joko muunnellun totuuden tarkoitukselliseen levittämiseen tai se kertoo tietämättömyydestä” – kirkolta tiukka palaute sisäministeriölle K&K:ssa

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Turvapaikanhakijoiden ja mielenosoittajien leiri Helsingin Rautatientorilla.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio arvosteli tällä viikolla julkisuudessa poliitikkoja, tässä tapauksessa erikseen  oppositiopuolueiden puheenjohtajia, turhan toivon ja väärän viestin antamisesta turvapaikanhakijoille.

Ylijohtajan mukaan poliitikkojen tuki on voinut aiheuttaa ”harhakuvitelmia” mieltään osoittavissa turvapaikanhakijoissa.

Ilta-Sanomien (23.3.) jutussa viitattiin SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n puheenjohtajien kirjoitukseen Turun Sanomissa (8.3.). Yhteisessä kannanotossa vaadittiin hallitusta palauttamaan tilapäiset oleskeluluvat niille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, jotka eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti.

– Joku saattaa kuvitella, että saa jäädä. Mikään ei tule muuttumaan. Ei tule tilapäistä oleskelulupaa, Vuorio sanoi IS:lle.

Ylijohtaja nosti haastattelussa esille myös kirkon roolin.

Hänen mukaansa seurakunnat avasivat kirkkoja ”kovalla kohinalla hätämajoitustiloiksi”.

– Niihin meni asunnottomia suomalaisia. Minun mielestäni sitä toimintaa olisi voitu jatkaa ja antaa se mahdollisuus asunnottomille suomalaisille, mutta ne luukut pantiin kiinni, kun he näkivät, ettei tule turvapaikanhakijoita.

Sosiaalisessa mediassa tähän tartuttiin hanakasti.  – Vai että asunnottomat suomalaiset eivät kelpaa, mutta mieltä osoittavia kielteisen päätöksen saaneita kyllä hyysätään! Aamuun mennessä hämmästely oli muuttunut Facebook-totuudeksi.

Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki puolestaan hämmästelee Kirkko ja kaupunki -lehdessä sisäministeriön ylijohtajan lausumia.

Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimivan Rintamäen mukaan kommentissa ovat faktat kateissa.

– Ylijohtaja sortuu joko muunnellun totuuden tarkoitukselliseen levittämiseen, tai sitten kommentti kertoo tietämättömyydestä, hän sanoo.

– Toivon, että kysymys on vain lapsuksesta, muuten kysymys on vakavasta asiasta.

Kirkkoherran mukaan ylijohtaja arvostelee kirkkoa paikkansa pitämättömillä tiedoilla asiasta, joka liittyy kirkon tehtävään.

Ylijohtaja on Rintamäen mukaan tervetullut vierailemaan kirkon, Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen hätämajoituksessa, joka jatkuu koko ajan.

– Ei kirkko lähtenyt tähän auttaakseen vain yhtä ryhmää vaan kaikkia apua tarvitsevia, hän tähdentää.

Rintamäki sanoo, ettei sekään, ettei paperittomia näkyisi missään, pidä paikkaansa.

Suomalaisten asunnottomien, syrjäytettyjen, köyhien, sairaiden ja vanhusten auttaminen on hänen mukaansa kirkon ja Helsingin seurakuntien jokapäiväistä arkista työtä. Otsikoihin se kuitenkin päätyy harvemmin.

Kirkko ja Kaupunki on Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien yhteistyössä julkaisema lehti.

Epäily tältä aamulta – yritettiinkö turvapaikan hakijan teltta polttaa tahallisesti?

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri Helsingin Rautatientorilla 20. maaliskuuta 2017.

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleirissä tulipalon alku – poliisi tutkii, yritettiinkö leiri polttaa tahallaan

Helsingin Rautatientorilla sijaitseva turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri yritettiin mahdollisesti polttaa varhain perjantaiaamuna. Poliisi sai aamulla puoli viiden aikaan hälytyksen, jonka mukaan mielenosoitusleiriin olisi heitetty jotain palavaa. Sivulliset kertoivat myös nähneensä ihmisen poistuvan paikalta juosten.

Mielenosoitusleirin teltta paloi noin neliömetrin alueelta. Palo oli sammutettu ennen kuin poliisi saapui paikalle. Komisario Juha Haapalaisen mukaan poliisi ei voi vielä täsmentää, mikä esine aiheutti tulipalon.

Tällä hetkellä poliisi olettaa teon olleen tahallinen ja tapausta tutkitaan lievänä vahingontekona. Poliisi tutkii kaupunkikameroiden kuvaa ja selvittelee mahdollisia lisähavaintoja tapahtumista.
Asiasta uutisoi ensin Helsingin Sanomat.
Johanna Latvala

 

 

HS: Valtakunnansyyttäjän esitutkinnalla yhteyksiä Aarnio-vyyhtiin

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisestä aloitettu esitutkinta ja Helsingin huumepoliisin entiseen päällikköön Jari Aarnioon liittyvä vyyhti linkittyvät toisiinsa, uutisoi Helsingin Sanomat.

Helsingin Sanomien mukaan tutkintapyynnön Nissisestä teki Aarnion entisen alaisen sisko. Käräjäoikeus tuomitsi alaisen yli kolmeksi vuodeksi vankeuteen samassa jutussa, jossa Aarnio sai pitkän vankeustuomion.

Keskusrikospoliisi aloitti esitutkinnan Nissisestä, jota epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Taustalla ovat syyttäjänlaitoksen hankinnat yritykseltä, jossa Nissisen veli on hallituksen puheenjohtajana.