Kaikissa aiemmissa äänestyksissä vuodesta 2024 alkaen Harakka on vastustanut rajaturvallisuuslakia. Hallituksen esitys lain jatkamisesta tulee eduskunnan päätettäväksi tämän syksyn aikana.

– Yhteinen ja solidaarinen EU-linja olisi monin verroin parempi kuin jättää vastuu kokonaan yksittäiselle rajamaalle, joka joutuu rikkomaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja EU-oikeutta, Harakka sanoo medialle lähettämässään kannanotossa.

– Päätös rajalain jatkamisesta tehdään lähiviikkoina, joten sitä ylellisyyttä ei meillä ole, että odottaisimme EU-lainsäädännön valmistumista. Tästä syystä äänestän rajalain jatkon puolesta, Harakka ilmoittaa.

KANSANEDUSTAJA haluaisi kuitenkin eduskunnalle lisää valtaa rajalainkin soveltamisessa.

– Viimeisten lähes sadan vuoden ajan, kun Suomessa on poikkeuslailla puututtu perusoikeuksiin, eduskunta on voinut kumota tai muuttaa käyttöönottoa.

Tämä on Harakan mukaan normaalia parlamentaarista demokratiaa: korona-aikoinakin silloinen oppositio, nykyinen hallitusrintama äänesti Marinin hallituksen pakkotoimien sovellusesityksiä uusiksi.

Harakka on eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja entinen ministeri.

AIEMMIN rajalakia ovat eduskunnan äänestyksissä vastustaneet Harakan lisäksi demareista Krista Kiuru, Elisa Gebhard, Johan Kvarnström, Nazima Razmyar ja Matias Mäkynen.

Aiemmilla kerroilla he pyysivät ja saivat eduskuntaryhmältä luvan poiketa ryhmän yhteislinjasta. Tänä keväänä SDP:n puoluekokous linjasi puolueen kannattavan rajalain jatkamista turvallisuussyistä.

Rajaturvallisuuslaki mahdollistaa itärajan pitämisen suljettuna muun muassa turvapaikanhakijoilta, Venäjän painostuskeinonaan käyttämän välineellistetyn maahantulon estämiseksi.

Nyt hallitus haluaa jatkaa lain voimassaoloa vuoden 2028 loppuun asti.