Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

”Todella halventava lähestymistapa!” – MTK:n ja MT:n aluevaalipaneelissa puhkesi kiivas keskustelu terveyskeskuksista

LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN
Lääkäri ja potilas vastaanotolla terveysasemalla Espoossa 3. helmikuuta 2020.

Pitääkö joka kunnassa olla terveyskeskus? kysyttiin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ja Maaseudun Tulevaisuuden järjestämässä aluevaalipaneelissa tänään.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Aiheesta syntyi kiivas keskustelu paneeliin osallistuneiden kesken.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi, että tänä päivänäkään ei taida olla terveyskeskusta joka kunnassa.

– Me tietenkin tavoittelemme sitä, että meillä on mahdollisimman kattava palveluverkko, mahdollisimman monella alueella ja paikassa terveyskeskus saatavilla, Orpo linjasi.

– Sote-palveluita tulee varmasti olemaan joka kunnassa, hän jatkoi.

Orpon mukaan hallituksen malli keskittää vallan ja keskuskaupunkien edustajat saavat edustajansa läpi aluevaltuustoihin.

– Se aika helposti johtaa siihen, että myöskin palvelut keskittyvät, hän lisäsi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan joka kunnassa pitäisi olla terveyskeskus.

– Mutta näillä sote-resursseilla, mitä meillä tällä hetkellä on, tai tällä keskittävällä hallinnonuudistuksella näin ei tule tapahtumaan muuta kuin siinä tapauksessa, että jotkut haluavat laittaa kuntia yhteen. Se (kuntien yhdistäminen) ei ole meidän kantamme. Mikäli tehdään suuria jättimäisiä kuntia, niin varmasti sieltä terveyskeskus löytyy. Sen sijaan palvelut pitää olla kaikkien saatavilla. Tähän on löydettävissä erilaisia keinoja digivastaanotosta erilaisiin busseihin, joissa kulkee terveyspalveluita. Mutta jos jokin puolue väittää, että jokaisessa kunnassa tämän uudistuksen jälkeen on terveyskeskus, niin se ei pidä paikkaansa! Purra painotti.

– Keskusta sanoo, että joka kunnassa pitää olla sote-asema, keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi keskustan aluevaaliohjelman kantaa siteeraten.

– Ei ole tällä hetkelläkään, Riikka Purra puuttui tähän.

– Ai eikö kaikissa kunnissa Riikka Purra tällä hetkellä ole terveysasemaa? Saarikko kysyi.

– Ei ole pääsyä sinne palveluihin, Purra tarkensi.

Saarikon mielestä keskustelu tuo esiin linjaerot.

”Kyllä minulla on pokkaa sanoa.”

– Ilman muuta tämän (sote-)uudistuksen tarkoitus on turvata lähipalveluita. Olen kuullut esimerkiksi kokoomuksen Antti Häkkäsen sanovan, että ei Mäntyharjulla voida tehdä aivoleikkauksia. Minusta se on todella halventava lähestymistapa siihen, että ikään kuin joku sellaista olisi ehdottamassa. Mitä ovat lähipalvelut? Ne ovat terveysasema, jossa parhaillaan ollaan avaamassa ensimmäinen ovi palveluihin ja saadaan palvelunohjausta tarvittaessa eteenpäin. Esimerkiksi lasten neuvola, vauvojen tarkastukset, äidin ja isän kohtaaminen neuvolassa, ikäihmisten hoivakoti – kyllä nämä ovat lähipalveluita. Kyllä minulla on pokkaa sanoa, että näiden turvaaminen on näissä vaaleissa erittäin tärkeä yhdenvertaisuuskysymys kaikkien suomalaisten kannalta, Saarikko jatkoi.

Paneelin juontaja huomautti sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan, keskustan kansanedustaja Markus Lohen puhuneen eilen sote-pisteistä, ei enää terveysasemasta.

– Sote-asema, sotepiste, me emme ole puhuneet terveyskeskuksesta. Ei sellaisia ole nytkään kaikissa kunnissa, Saarikko vastasi.

”Jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema”, keskustan aluevaalitavoite on tiivistetty puolueen nettisivuilla eikä vaaliohjelmassa lue sanaa terveyskeskus.

Vihreiden vt. puheenjohtaja Iiris Suomela linjasi, että terveyspalvelujen pitää olla saavutettavia kaikissa kunnissa.

– Se on muutakin kuin terveyskeskus, se on myös mielenterveyspalvelut. Me olemme ehdottaneet joka kuntaan matalan kynnyksen mielenterveyspistettä.

– Kannatan sitä, että jokaisessa kunnassa on perusterveydenhuollon vastaanotto, linjasi puolestaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

– Kannatamme sitä, että palvelut on lähellä. Mutta tärkeintä on, että hoitoon pääsee.

Hänellä oli tuoda pöytään lukujakin.

Perusterveydenhuollon vastaanottoja on Lindtmanin mukaan tällä hetkellä Suomessa 540, suurin piirtein sama määrä kuin noin 7-8 vuotta sitten. Terveyskeskuksia on nyt 130.

– Niitä parikymmentä väheni aikanaan, kun Saarikko oli ministeri, Lindtman huomautti.

Saarikko sanoi sen olevan uutinen, että SDP kannattaa sote-pistettä joka kuntaan.

– Tämä on eri kanta kuin minkä sosialidemokraatit aluvaalitilaisuudessaan antoi, Saarikko sanoi.

Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n paneelin moderaattoreina toimivat Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen ja toimittaja Eija Mansikkamäki.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE