Politiikka

”Todella kova ja ylimielinen lausunto” – Välikysymyskeskustelu kävi eduskunnassa vilkkaana, SDP:n Lindtman ihmetteli kokoomusministerin puheita

Lehtikuva / Roni Rekomaa
Ministeri kuuntelevat ministeriaitiossa vihreiden Touko Aallon puheen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä keskivikkona.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Ministeri kuuntelevat ministeriaitiossa vihreiden Touko Aallon puheen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä keskivikkona.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Ministeri kuuntelevat ministeriaitiossa vihreiden Touko Aallon puheen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä keskivikkona.

Koulutuksen keskeisin tasa-arvon epäkohta on, että melkein joka viides alle 25-vuotias suomalainen on ilman toisen asteen tutkintoa, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman luonnehti täysistuntosalissa välikysymyskeskustelun tuoksinassa.

– Jokaisesta koululuokasta neljä tai viisi jää ilman toisen asteen tutkintoa. 100 000 alle kolmekymmentävuotiasta on toisen asteen varassa, hän täsmensi.

– Siinä on jokainen liikaa. Jos nuori jää peruskoulun varaan, polku elämässä on todella kivinen.

Lindtman viittasi puheenvuorossaan selvitykseen, jonka mukaan joka neljäs toisen asteen keskeyttäjä on kertonut syykseen oppimateriaalien kalliuden. Hänen mukaansa tämä on yksi perusteluista sille, miksi SDP on esittänyt oppivelvollisuusiän korottamista.

– Mutta mikä on hallituksen vastaus siihen, jos rahat ei riitä koulutukseen. Se kuultiin tänä aamuna opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen todetessa, että ”siinä tilanteessa, niin tietysti sosiaalitoimisto on se ensimmäinen osoite”, Lindtman sanoi viitaten ministerin aamuiseen esiintymiseen Ylen aamu-tv:ssä.

– Tämä on todella kova ja ylimielinen lausunto niille toisen asteen opiskelijoille, jotka tuskailevat rahan kanssa. Onko tämä todella kokoomuksen vastaus heille, Lindtman vielä totesi myöhemmässä puheenvuorossaan, Grahn-Laasosen väistettyä hänen esittämän kysymyksen.

Työllistyminen nostaa lapsiperheitä köyhyydestä.

Hieman myöhemmin opetusministeri vastasi Lindtmanin tiedusteluun. Hän kertoi hallituksen teettäneen opetushallituksella selvityksen näistä toisen asteen kustannuksista. Hallitus etsii ministerin mukaan vaikuttavimpia keinoja puuttua ongelmaan.

– Meillä on hyvinvointiyhteiskunnassa turvaverkkoja, jotka auttaa heikommassa asemassa olevia perheitä. Tämän hallituksen aikana muun muassa niitä varhaiskasvatuksen maksuja on alennettu.

Grahn-Laasonen korosti keskustelun aikana useaan otteeseen myös ison taloudellisen kuvan merkitystä, ja ennen kaikkea työllisyyden parantamista keinona koulutuksen kehittymisessä.

– Työllistyminen nostaa lapsiperheitä köyhyydestä.

Oppivelvollisuusiän nostaminen esillä.

Eduskunnan täysistuntosalissa nähtiin jälleen vauhdikasta keskustelua opposition yhteisen koulutuksen tasa-arvoa koskevan välikysymyksen ollessa käsittelyssä täysistunnossa.

Kuten viime aikoina eduskunnassa koulutuksesta keskusteltaessa on ollut tapana, salissa väiteltiin useampaan kertaan siitä, mikä hallitus on leikannut eniten koulutuksesta. Konkreettisten kehitysehdotukset tahtoivat jäädä keskustelussa vähemmälle huomiolle, mutta myös sellaisia nähtiin.

Sosialidemokraatit tiedustelivat useaan kertaan hallitukselta, aikooko se vihdoinkin noudattaa Talouspolitiikan arviointineuvoston kehoitusta ja harkita vakavasti SDP:n pitkään ajamaa oppivelvollisuusiän nostamista 18-ikävuoteen asti. Jos oppivelvollisuusikää nostettaisiin, tarkoittaisi se myös toisen asteen maksuttomuutta.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi hallituksen kuulleen pedagogiikan ja kasvatuksen asiantuntijoita, jotka ovat löytäneet paljon tehokkaampia keinoja syrjäytymisen estämiseen kuin oppivelvollisuusiän noston.

– Keskeisiä asioita ovat panostukset varhaiskasvatukseen, jolloin oppimisen valveudet pannaan kuntoon. Hallitus on myös uudistanut peruskoulutuksen tähän päivään, jotta siellä viihtyy paremmin. Myös toisen asteen koulutusta reformoidaan, jotta sieltä ei pudota.

Hallituspuolueiden sisältä löytyi kuitenkin myös hajontaa. Esimerkiksi keskustan kansanedustaja Tuomo Puumala ilmaisi omassa puheenvuorossaan, että keskustelua oppivelvollisuusiän nostamista ei pidä tyrmätä.

– Iän nostamisesta pitäisi keskustella ja pyrkiä löytämään joustava malli sen toteuttamiselle.

Lähden siitä, että hallitus pitää tiukasti sovitusta kehyksestä kiinni.

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto puolestaan tiedusteli valtiovarainministeri Orpolta aikooko hallitus ”monien kauniiden puheiden katteeksi” laittaa rahallisia lisäpanostuksia koulutukseen kevään kehysriihessä peruakseen sen tekemiä monia leikkauksia.

Ministeri vastasi Aallolle hallituksen olevan valmistautumassa kehykseen parhaillaan ja laskelmat tarkentuvat vielä.

– Lähden siitä, että hallitus pitää tiukasti sovitusta kehyksestä kiinni. Mutta jos liikkumavaraa on ja uudelleenkohdennuksia voidaan tehdä, niin osaamisesta ja tulevaisuudesta tulemme pitämään kiinni, Orpo totesi.

Voimakkaita lisäpanostuksia tuskin siis nähdään.

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen muistutti hallitusta, että tällä hallituskaudella se on tekemässä nettona yli 2 miljardin euron leikkaukset koulutukseen.

– Tätä myös Talouspolitiikan arviointineuvos ja oppositio arvostelevat. Näemme, että sijoitukset koulutukseen kannattelevat Suomen tulevaa kasvua, Tuppurainen totesi.

– Kannatamme toisen asteen maksutonta oppivelvollisuutta kaikille ja haluamme palauttaa oppipolun alkuvaiheessa subjektiivisen päivähoidon kaikille. Se on sitä taloustiedettä, jolla laitetaan Suomi kuntoon.

Tarvitaan iso aikuiskoulutuksen reformi.

Keskustelun ottaessa välillä kierroksia, salissa nähtiin myös puheenvuoroja, joissa toivottiin ratkaisuihin pyrkivää keskustelua, jotta asiassa päästäisiin eteenpäin. Tätä toivoivat muun muassa keskustan Puumala, SDP:n entinen opetusministeri Jukka Gustafsson sekä urheilu-, kulttuuri- ja Eurooppaministeri Sampo Terho.

Huolellisesta valmistelusta sekä keskusteluhalukkuudesta tunnettu kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) vastasi toiveisiin, ja piti puheenvuoron, jossa teki neljä selkeää ja konkreettista toimenpide-ehdotusta.

Oppivelvollisuusiän nostamisen lisäksi hän kehotti kiinnittämään huomiota muun muassa 69 000 työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevaan nuoreen aikuiseen sekä 100 000 alle 30 vuotiaaseen peruskoulun varassa olevaan suomalaiseen.

– Näille nuorille pitää rakentaa ja pikaisesti polku tulevaisuuteen -ohjelma. Meidän pitää myös jatkaa nuorten aikuisten osallistamisohjelman kaltaista ohjelmaa.

– Lopuksi, työelämän murroksen kannalta on välttämätöntä lisätä työssäolevien ihmisten ammattiosaamista ja kykyä vaihtaa tehtävää. Tarvitaan iso aikuiskoulutuksen reformi. Sen käynnistäminen pitäisi aloittaa heti.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat