Hän totesi, että Venäjä käyttää muuttoliikettä aseena Suomen ja koko EU:n painostamiseksi.

-  Venäjä sysää kolmansien maiden kansalaisia kohti itäistä maarajaamme. Tätä ei voida hyväksyä. Lukumäärät ovat edelleen suhteellisen pieniä, mutta ilmiö on huolestuttava. Jos emme nyt onnistu pysäyttämään ilmiötä, siitä muodostuu määräkysymys ja suurempi uhka kansalliselle ja eurooppalaiselle turvallisuudelle.

Hän sanoi, että Suomen hallitus on sulkenut itärajan ja valmistelee uutta lainsäädäntöä. Hän nosti myös esille, että EU-tasolla on arvioitava, riittääkö lainsäädäntö nykyisellään tällaisiin ilmiöihin vastaamiseen.

VENÄJÄN hyökkäyssota Ukrainaan on Orpon mukaan myös laajemmin aiheuttanut haasteita raja-alueille muun muassa kaupankäynnin pysähtymisen vuoksi.

-  On tärkeää, että toimeenpanemme EU-tason linjauksia raja-alueiden elinvoiman palauttamiseksi ja niiden lujittamiseksi ulkoisia uhkia vastaan.

Pääministeri Orpon puhe ja keskustelu europarlamentaarikkojen kanssa on osa ”Tämä on Eurooppa” -keskustelusarjaa, johon parlamentti kutsuu EU-maiden johtajia keskustelemaan EU:n tilasta ja tulevaisuudesta. Puhe käsitteli taloutta, ilmastonmuutosta ja turvallisuutta.

Orpon mukaan Euroopan puolustusteollisuuden kehittäminen on ykkösprioriteetti.

-  Naton jäsenenäkin me uskomme, että Eurooppa pystyy moneen. Nato ja EU eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä.

UKRAINAN sodan hän totesi olevan karu muistutus Euroopalle.

-  Ukrainassa käynnissä oleva sota ei ole vain konflikti maanosamme rajalla. Se on myös karu muistutus Euroopan rauhan hauraudesta. Se uhkaa juuri niitä periaatteita, joille unionimme on rakennettu.

Orpo sanoi uskovansa, että EU voisi saada arvokasta oppia Suomen varautumismallista. Siksi hän kertoi Suomen pyytävän komissiota laatimaan ja julkaisemaan EU:n ensimmäisen valmiusunionistrategian.

-  Vastaavilla kokonaisvaltaisilla ja ennakoivilla strategioilla voisimme vahvistaa koko unionin kriisinkestävyyttä.

ORPO puhui myös taloudellisesta kilpailukyvystä, johon hänestä Euroopan tulee jatkossa panostaa.

-  Eurooppa on jäämässä jälkeen tuottavuuden kehityksessä. Elintasomme heikkenee muihin verrattuna. Yhdysvaltojen ja Kiinan talous kasvaa nopeammin ja ne houkuttelevat investointeja. Jos tämä kehitys jatkuu, emme enää selviydy omin voimin.

Orpon mielestä Euroopassa on kevennettävä byrokratiaa, toteutettava kestävää finanssipolitiikkaa, uudistettava työmarkkinasäätelyä ja solmittava uusia kauppasopimuksia.

Hän nosti esille myös valtiontukijärjestelmän.

-  On yhä ilmeisempää, että valtiontukisäännöt tulee palauttaa niiden normaaliin kehykseen. Kiristyvä kilpailu valtiontuista uhkaa sisämarkkinoidemme ydintä. Se voi johtaa kiihtyvään sääntelyn purkamiseen, jossa rikkaammat maat voivat epäreilusti tukea kotimaista teollisuuttaan.

KOLMANTENA pääteemanaan Orpo nosti esille ympäristön ja ilmaston. Hänen mukaansa EU:n on korostettava puhdasta siirtymää.

-  Oikealla ilmastopolitiikalla voimme vahvistaa huoltovarmuutta, vahvistaa talouksiamme ja parantaa eurooppalaisten raaka-aineiden saatavuutta.

Hänen mukaansa ilmastonmuutosta on torjuttava ja luonnon monimuotoisuutta tuettava siten, että EU:n eri jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet tunnistetaan.

Orpon mukaan EU:n on korostettava puhdasta siirtymää. Hän totesi Euroopan tarvitsevan ”porkkanoita ja kannustimia, ei keppejä ja byrokratiaa”.

-  Seuraavaa vaalikautta ajatellen on tärkeää myöntää, että emme voi saavuttaa ympäristö- ja ilmastotavoitteitamme pelkästään sääntelyä lisäämällä. Sääntely on ollut tarpeellista ja sitä tulee olemaan jatkossakin, mutta lähestymistapamme on toistaiseksi keskittynyt liikaa yksityiskohtiin, jolloin olemme unohtaneet kokonaiskuvan.

PUHEENSA lopuksi Orpo vielä palasi Ukrainaan. Jos Eurooppa ei pysty vastaamaan kunnolla Venäjän tuomaan uhkaan, tulevat vuodet ovat vaaran täyttämiä ja hyökkäyksen pelon täyttämiä, hän sanoi.

-  Ukrainan tukeminen on paitsi moraalinen myös strateginen välttämättömyys. Venäjän sotilaallinen menestys tulisi meille huomattavasti kalliimmaksi kuin Ukrainan tukemiseen tarvittavat investoinnit. Kuvitelkaa, mitä tapahtuu, jos Venäjä voittaa.

Hänen mukaansa EU:n on tuotettava luvatut ammukset ja sovittava mahdollisimman pian Euroopan rauhanrahaston ja Ukrainan avustusrahaston lisärahoituksesta.

-  Suomi tekee oman osuutensa: olemme lisänneet ammustuotantoamme ja kehotan kaikkia jäsenvaltioita tekemään samoin.

Hän myös toisti aiemman viestinsä siitä, että Venäjä valmistautuu pitkään konfliktiin lännen kanssa.

-  Johtajina meidän pitää taistella pessimismiä vastaan ja näyttää esimerkkiä ja johtajuutta. Kaikkien täytyy herätä.