Ensi viikolla tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun natsi-Saksa antautui liittoutuneille ja esirippu laskeutui toisen maailmansodan Euroopan näyttämölle.

Saksan diktaattori Adolf Hitler oli tappanut itsensä edeltäneellä viikolla. Tyynellämerellä liittoutuneiden sota keisarillista Japania vastaan jatkui vielä syyskuuhun asti vuonna 1945.

Pyöreiden vuosien muistopäivän kunniaksi eri puolilla Eurooppaa pidetään lähipäivinä muistotilaisuuksia. Sunnuntaina Saksassa vietetään Dachaun ja Ravensbrückin keskitysleirien vapauttamisen vuosipäivää. Sodan loppumista muistetaan Britanniassa jo maanantaina ja muualla Euroopassa torstaina. Venäjällä voitonpäivää vietetään perjantaina.

Sodan muistamisessa on auennut railo lännen ja idän väliin. Venäjän edustajia ei enää juuri eurooppalaisissa muistotilaisuuksissa nähdä, ja Vladimir Putinin Venäjä väittää valheellisesti Ukrainassa käymäänsä hyökkäyssotaa jatkumoksi historialliselle fasismin vastaiselle kamppailulle.

Ukrainan sota on suurin Euroopassa käyty konflikti sitten toisen maailmansodan lopun. Aiemmin tällä viikolla Putin esitti kolmipäiväistä aselepoa Ukrainaan voitonpäivän yhteyteen. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Putin haluaa vain pitää voitonpäivän paraatinsa rauhassa.

-  Me arvostamme ihmishenkiä, emme paraateja. Siksi uskomme, että ei ole mitään syytä odottaa toukokuun 8. päivää. Aselevon ei pidä kestää vain muutamaa päivää vain palataksemme tappamiseen. Sen on oltava välitön, täysi ja ehdoton, Zelenskyi sanoi maanantaina.

Yhdysvallat ja Ukraina ovat aiemmin vaatineet 30 päivän aselepoa, mutta Venäjä on ollut ilmeisen haluton tähän.

80-VUOTISPÄIVÄN myötä maailma astuu yhä lähemmäksi hetkeä, jolloin elossa ei ole enää yhtäkään ihmistä, jolla toisen maailmansodan aikakausi olisi elävässä muistissa.

Suomen sotien veteraaneja oli vuoden alussa jäljellä noin 1  400, ja määrän on ennakoitu laskevan alle tuhanteen tänä vuonna. Keski-iältään jo liki satavuotiaiden veteraanien liekki sammuu lopullisesti vuoteen 2033 mennessä, kertoo ennuste.

Veteraanien mukana haudataan myös heidän asiaansa ajaneita järjestöjä. Suomen sotaveteraaniliitto päätti syyskuussa yhdistyksen purkamisesta ja tehtäviensä luovuttamisesta Tammenlehvän perinneliitolle. Rintamaveteraaniliitto lopetti vuonna 2023 ja Rintamanaisten liitto kymmenen vuotta aikaisemmin.

Viimeisenä neljästä perinteisestä veteraanijärjestöstä Sotainvalidien veljesliitto on lakkauttamassa tänä vuonna toimintaansa sotainvalidipäivänä 18. elokuuta, tiedotti liitto alkuvuodesta. Virallinen lakkauttamispäätös tehtiin liittokokouksessa maaliskuussa.

Sotainvalidijäseniä yhdistyksellä oli vuodenvaihteessa enää alle 300, ja joukossa on muitakin kuin veteraaneja. Sotainvalidien leskiä oli yhä puolisojäseninä lähes 2  000. Sotainvalidius kosketti koko kansaa, ei vain veteraaneja, kertoo STT:lle liiton pääsihteeri Seppo Savolainen, 67.

-  Jäsenjoukossa on sodan siviiliuhreja – ilmapommituksissa vammautuneita, sotavangiksi rajakylistä joutuneita ja partisaaniuhreja. Tästä vajaan 300:n joukosta yli puolet on vuoden 1926 jälkeen syntyneitä, eli sillä perusteella tiedetään, että on muualla kuin rintamalla vammautuneita, sanoo Savolainen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lotta ja sotapoikia Ilmantorjuntapatteristo 1939-1944 Taivaskalliolla -tapahtumassa Helsingissä 23. huhtikuuta 2015.

Savolaisen oma isä oli veteraani, ja kaksi äidinpuoleista, sodassa palvellutta setää olivat sotainvalideja.

-  Kun on käynyt eri alueilla sotainvalidipiirien päätösjuhlissa, niin kyllähän siellä haikea tunnelma on. Toisaalta monin paikoin todetaan, että nyt on työt valtaosin tehty, Savolainen jatkaa.

Neljä alas ajettua veteraaniyhdistystä perustivat vuonna 2003 Tammenlehvän perinneliiton jatkamaan veteraanien muiston ja perinteiden vaalimista. Kun elävät muistot sodasta hiipuvat, mitä jälkipolvien olisi tärkeintä muistaa sodasta?

-  Sen tiedostaminen, että itsenäisyys ja nämä meidän arvot eivät ole itsestään selviä, vaan ne ovat vaatineet uhrauksia monelta, ja siihen on oltu valmiita, vastaa Savolainen.

NYKYAJAN maailmanjärjestyksen rakensivat poliittiset päättäjät, jotka olivat kokeneet 1900-luvun alkupuolen sodat itse. Toisen maailmansodan tuhkista nousivat kansainväliset järjestöt kuten YK, jonka turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet ovat yhä sodan voittajamaita.

Uuden liberaalin maailmanjärjestyksen yhtenä tehtävänä oli varmistaa, etteivät maailmansodan ja holokaustin kaltaiset katastrofit pääse koskaan toistumaan. Erityisesti Yhdysvallat ajoi sodan jälkeen maailmaan niin kutsuttua sääntöpohjaista maailmanjärjestystä, johon kuului muun muassa ajatus, ettei valtioiden rajoja muuteta voimatoimilla.

80 vuotta toisen maailmansodan jälkeen tätä järjestelmää murennetaan nyt monelta suunnalta. Venäjä käy neljättä vuotta laajaa hyökkäyssotaa Ukrainassa, ja osana mahdollisia aseleponeuvotteluja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto on mediatietojen mukaan harkinnut miehitetyn Krimin niemimaan tunnustamista Venäjän alueeksi.

Lähi-idässä Israel on toista vuotta jatkuvassa äärijärjestö Hamasin vastaisessa sodassaan kohdistanut Gazan kaistan palestiinalaisiin massiivisia sotatoimia, jotka monen arvostelijan mielestä täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit.

Sääntöpohjaista järjestystä haastetaan avoimesti myös lännessä, jossa Donald Trump ajaa röyhkeästi ja avoimesti alueliitoksia Yhdysvaltoihin. Trump puhuu julkisuudessa toistuvasti sekä Grönlannin että Kanadan liittämisestä Yhdysvaltoihin, mikä on polttanut maan suhteita pohjoiseen rajanaapuriin ja liittolaismaa Tanskaan, jonka autonominen alue Grönlanti on.

Trump ajaa voimapolitiikkaa myös talouselämässä kauppasodalla, joka on kääntänyt vapaaseen kauppaan perustuneen maailmantalouden mullin mallin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja hänen vaimonsa Jill Biden kävelivät Normandian maihinnousussa kuolleiden hautausmaalla Colleville-sur-Merissä Ranskassa Normandian maihinnousun 80-vuotisseremonian jälkeen 6. kesäkuuta 2024.

POLIITTISTEN päättäjien parista ennen sodan loppua syntyneet ovat jo pitkälti poistuneet. Suomessa viimeinen ennen toisen maailmansodan loppua syntynyt presidentti oli Tarja Halonen, joka syntyi vuonna 1943. Sauli Niinistö syntyi vaaran vuosien häntäpäässä 1948, ja Alexander Stubb 20 vuotta myöhemmin.

Yhdysvalloissa maan veteraaniasioiden virasto arvioi vuonna 2024, että alle puoli prosenttia toisessa maailmansodassa palvelleista yhdysvaltalaisista oli enää elävien kirjoissa.

Vuonna 1942 syntynyt Yhdysvaltain edellinen presidentti Joe Biden syntyi vielä ennen toisen maailmansodan päättymistä, mutta kun presidentti Donald Trump syntyi vuonna 1946 tykit olivat jo hiljenneet myös Tyynenmeren yllä.

Maailman mahtavimmaksi vanhainkodiksi haukutussa Yhdysvaltain kongressissakin ennen sodan loppua syntyneet käyvät jo vähiin. Yli 430 edustajasta ja sadasta senaattorista enää runsaat 20 on syntynyt ennen sodan loppua. Heistä tunnetuimpia on vuonna 1940 syntynyt demokraattien entinen edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi.

Ajan vääjäämättömästä kulumisesta kertoo sekin, että ensimmäistä kertaa roomalaiskatolisen kirkon seuraavasta paavista eivät äänestä ennen sodan loppua syntyneet kardinaalit. Nuorimmatkin heistä ovat jo ylittäneet 80 vuoden ikärajan, jota vanhemmilla kardinaaleilla ei ole enää äänioikeutta paavinvaaleissa.

Pääsiäisenä kuollut, vuonna 1936 syntynyt paavi Franciscus jää näillä näkymin viimeiseksi sodan nähneeksi paaviksi. Argentiinalaisen Franciscuksen seuraajasta päätetään konklaavissa, joka kokoontuu Euroopan voitonpäivän aattona 7. toukokuuta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Huhtikuuhun 1945 päivätyssä kuvassa Bergen-Belsenin keskitysleirin naisvangit keräsivät kuolleita vankeja yhteen ennen heidän hautaamistaan.

ELÄVÄSTÄ muistista katoaa väistämättä myös holokausti. Natsi-Saksan toteuttama noin kuuden miljoonan juutalaisen ja miljoonien muiden ihmisten kansanmurhan selviytyjät eivät ole enää kauaa väittämässä vastaan, kun holokaustin kieltäjät levittävät valheitaan. Termillä ”holokausti” tarkoitetaan useimmiten juuri juutalaisiin kohdistunutta kansanmurhaa.

-  Toivon heidän uskovan, ettemme keksineet näitä tarinoita. Olemme yhä täällä, mutta he väittävät, ettei sitä tapahtunut, sanoi satavuotias kanadalainen selviytyjä Josep Cipin uutistoimisto AFP:lle huhtikuussa.

Holokaustin kieltäjät ovat löytäneet uudenaikaiset alustat ja yleisöt, ja esimerkiksi vuonna 2022 tehdyssä Unescon selvityksessä todettiin, että viidesosa holokaustia alustalla käsittelevästä sisällöstä joko kiisti sen historiallisen todellisuuden tai vääristeli siihen liittyviä faktoja. Videoalusta TikTokissa osuus oli samaa luokkaa.

-  Muistot voivat hävitä, haalistua ja kadota, tai ne voidaan panna tahallaan sivuun, jos hallinnot pitävät niitä hankalina, sanoi AFP:lle Guy Poirot, yksi harvoista Ravensbrückin keskitysleirissä syntyneistä lapsista, joka selvisi hengissä.

Holokausti viilsi maailman juutalaisväestöön haavan, jonka arpi näkyy tähän päivään asti. Maailman juutalaisväestö viime vuoden lopulla oli noin 15,8 miljoonaa, josta hieman alle puolet asuu Israelissa, kertoi Times of Israel. Kasvusta huolimatta kokonaismäärä ei ole koskaan ylittänyt historiallista 16,6 miljoonan huippua, jonka se saavutti holokaustin kynnyksellä vuonna 1939.