Sopimus koskee valtionhallinnon työntekijöiden oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi heitä suoraan koskevissa työelämän asioissa. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa lomautukset, työnantajien vaihdokset, työajan muutokset ja työturvallisuuteen liittyvät asiat.

– Komission päätöksellä lähes 10 miljoonalta valtionhallinnon työntekijältä estetään oikeus vaikuttaa omiin työolosuhteisiinsa toisin kuin yksityisellä sektorilla, jossa kyseinen lainsäädäntö on voimassa, Pardian puheenjohtaja Niko Simola painottaa.

Pardia oli Suomesta mukana neuvottelemassa sopimusta.

– Eurooppalainen sopimus määrittelee vähimmäistason ja on siksi merkittävä erityisesti itäisen Euroopan maissa, Simola perustelee.

Komissio ilmoitti maaliskuussa, että se ei tee direktiiviesitystä Eurooppa-neuvostolle.

– Komissio katsoo, että sillä on oikeus harkita, viekö se direktiiviesitystä eteenpäin neuvostolle vai ei. Tällä päätöksellä komissio kyllä ylittää täysin toimivaltuutensa, Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU ry:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine arvostelee.

Työmarkkinaosapuolten oikeus neuvotella työelämää koskevista sopimuksista myös Euroopan tasolla on ammattiliitoille periaatteellinen kysymys.

– Tämä oikeus tunnustetaan myös Euroopan unionin perussopimuksessa, Niemi-Laine täydentää.

EPSU:n pääsihteeri Jan Willem Goudriaan on pettynyt komission päätökseen. Komissio pyörtää nyt sitoumuksensa sosiaalisen Euroopan kehittämiseen vain neljä kuukautta sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymisen jälkeen.

– Komission päätöksellä hyökätään sekä työntekijöiden tasa-arvoista kohtelua vastaan että heikennetään Euroopan tason työmarkkinaosapuolten neuvotteluoikeuksia.

Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU ry tukee kuuden julkisen alan ammattiliiton kansainvälistä edunvalvontaa ja EU-yhteistyötä. Jäsenliittojensa kautta FIPSU edustaa lähes 500 000 suomalaista julkisen alan työntekijää.