Selvityksessä esitetään sairaalaverkon tiivistämistä hänen mukaansa hyvin rankalla tavalla tulevina vuosina.

– Sote-uudistuksen tavoite oli hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja toimintojen kehittäminen, ei lähipalveluiden karsinta. Missä on tämä kehittämistyö tämän järjettömän säästämisvimman rinnalla, Malm kysyy tiedotteessa.

Yhä useampi suomalainen hyvätuloinen nauttii toimivasta työterveyshuollosta ja monet keskituloisetkin ostavat nykyään jälkikasvulleen yksityisen terveysvakuutuksen, hän huomauttaa.

NÄYTTÄÄ olevan Orpo-Purran linja, että sakset käy siellä missä vähävarainen tarvitsee palveluita, Malm kritisoi.

– Myös sairaalaverkon leikkaukset kohdistuvat heihin, joilla ei ole varaa vakuutuksiin. Toteutetaanko sote-uudistusta nyt Amerikan malliin niin, että terveyttä saa vain rahalla?

Jos esitykset sairaalaverkon rajusta tiivistämisestä toteutuvat, tarkoittaa se imatralaisen Malmin mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueella sairaalan toimintojen supistamista jopa 60 prosentilla.

– Se tarkoittaa hoidon saatavuuden ja saavutettavuuden heikkenemistä näissä vesistöjen halkomissa maakunnissa. Hoitoon pääsy pitkittyy ja erilaiset lisäkustannukset nousevat ja kaatuvat osittain asiakkaiden maksettaviksi.

MALM pitää selvänä, että tällaisen muutoksen myötä työpaikat siirtyvät ja osaaminen kaventuu. Ammattilaiset hakeutuvat suuriin sairaaloihin jo nyt, hän muistuttaa, ja työvoimapula vain pahenee, vaikka tätä esitystä perustellaan henkilöstöpulalla.

– Sote-alan oppilaitokset näivettyvät ja alueet siinä sivussa. Nämä ovat myös isoja aluepoliittisia ratkaisuja, joista toivottavasti vaikutusarvioinnit on tehty.

Hyvinvointialueiden laaja toiminta on turvattava nyt ja tulevaisuudessa, Malm vaatii.

– Sote-palvelut ovat muutakin kuin leikkausmäärien vertailuja ja niiden kustannuslaskelmia. On kyse tavallisten ihmisten arjesta ja siinä pärjäämisestä.