Näin laskee työn ja talouden tutkimuslaitos Labore uudessa selvityksessään. Suomessa ei työeläkkeillä ole ylärajaa, toisin kuin monessa muussa läntisessä teollisuusmaassa.

Jos katto asetettaisiin esimerkiksi 6 200 euroon, se vaikuttaisi Laboren mukaan noin 18 000:een ihmiseen.

– Tämä on vain noin 1,2 prosenttia eläkkeensaajista, eikä muille tulisi mitään muutosta, Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli kertoo Demokraatille.

Tällainen eläkekatto säästäisi silti yhteiskunnalta nettona Laboren laskelmien mukaan noin 110 miljoonaa euroa vuodessa.

JOS RAJA asetettaisiin keskipalkkaan eli 4200 euron tasolle, nettosäästö olisi puoli miljardia vuodessa. Tuolloinkin kohteeksi joutuisi vain viisi prosenttia kaikista eläkeläisistä.

Tutkijan mielestä rajoitus mahdollistaisi työntekijöiden ja työnantajien eläkemaksujen alentamisen, mikä piristäisi vähitellen talouttakin.

– Jokainen muutos vähentäisi kaikkien palkansaajien ja yritysten taakkaa, Carnicelli sanoo.

Katto voitaisiin järjestää myös verotuksen kautta, varakkaimpien eläkeläisten marginaaliprosenttia nostamalla, jolloin verotuotot kohenisivat heti.

Tutkimuslaitos julkaisi torstaina oman laskurinsa, jolla eläkekaton eri rajojen säästövaikutuksia voi vertailla.

LABORE EI OLE ideoineen yksin. Myös markkinaliberalismia tukeva ajatuspaja Libera ehdotti jo syksyllä 2024 raportissaan työeläkekaton käyttöönottoa ja perusteli sitä ”sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden” tarpeella.

Toistaiseksi puolueet ovat olleet varovaisia ottamaan eläkekattoa vaaliteemakseen. Puoluejohtajista Antti Kaikkonen (kesk) ja Minja Koskela (vas) ovat sanoneet kannattavansa euromääräisiä eläkerajoja, mutta esimerkiksi demarit ja kokoomus ovat vastustaneet ideaa.

Carnicelli sanoo uskovansa, että vaikeinta uudistuksessa olisi saada tavalliset ihmiset ymmärtämään, mistä katossa on oikeasti kyse.

– Poliittisten kilpailijoiden on helppo väittää vain että ”nuo haluavat leikata sinun eläkettäsi”, Carnicelli arvelee.