Presidentti Donald Trump irrotti toukokuussa Yhdysvallat sopimuksesta, joka oli solmittu hänen edeltäjänsä Barack Obaman kaudella. Trump käytti kovaa retoriikkaa Iranin ydinsopimuksesta jo presidentinvaalikampanjansa aikaan.

Valkoisen talon lausunnon mukaan Iranin ydinsopimus on “kamala, yksipuolinen sopimus, joka ei tukkinut Iranilta kaikkia reittejä ydinpommiin”. Sopimuksen jälkeen Iranin aggressiivisuus on Trumpin hallinnon mukaan vain kasvanut. Trump sanoo silti olevansa avoin uusiksi neuvotellulle sopimukselle.

– Olen yhä avoin kattavammalle sopimukselle, joka käsittää kaikki Iranin hallinnon pahantahtoiset toimet, mukaan lukien ballististen ohjusten ohjelma ja tuki terrorismille, Trumpin lausunnossa kirjoitetaan.

– Jos puukotat toista ihmistä ja sanot haluavasi neuvotella, ensiksi sinun pitää vetää veitsi pois, Ruhani sanoi.

Vuonna 2015 solmitun sopimuksen kaikki muut osapuolet Euroopan maista Kiinaan ja Venäjään vetosivat Yhdysvaltoihin sopimuksen säilyttämiseksi.

Pakotteet tulivat ennalta suunnitellusti voimaan Suomen aamuseitsemältä, kun Yhdysvaltojen itärannikolla koitti puoliyö.

Yhdysvaltojen ja EU:n välit heikkenevät

Pakotteiden uskotaan heikentävän Yhdysvaltojen ja Euroopan välejä, sillä Yhdysvallat pyrkii rajoittamaan niillä myös eurooppalaisyritysten Iranin kanssa käymää kauppaa. EU kertoi maanantaina taistelevansa eurooppalaisten yritysten puolesta asiassa.

EU:n lausunnon yksi allekirjoittajista, ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini. Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

– Aiomme suojella eurooppalaisia toimijoita, jotka käyvät Iranin kanssa kauppaa EU:n lakien ja YK:n turvallisuusneuvoston päätösten mukaisesti, EU-lausunnossa kirjoitetaan.

Uusien pakotteiden kanssa astuivat samanaikaisesti voimaan EU:n vastatoimet, jotka sallivat yritysten esittää korvausvaatimuksia pakotteiden aiheuttamista tappioista. Linjauksen mukaan ulkomaalaisten tuomioistuinten päätökset eivät myöskään päde eurooppalaisiin asiassa.

Talouspakotteiden paluu näkyi Iranin sisällä jo hyvissä ajoin ennen niiden voimaan astumista. Maan valuutan arvo on romahtanut lähes puoleen siitä, mitä se oli ennen Yhdysvaltain toukokuun päätöstä.
Iranissa on viime päivinä nähty useita mielenosoituksia ja lakkoja, joiden syinä pidetään vesipulaa ja korkeita hintoja.

Talouspakotteiden toinen erä astuu voimaan 5. marraskuuta. Niiden tarkoituksena on estää Irania myymästä öljyään ulkomaille. Muun muassa Kiina, Intia ja Turkki ovat jo ilmoittaneet, etteivät aio lopettaa öljyn ostamista Iranista.