Otsikkoon lehti oli nostanut korruption, vihan, kaaoksen, kyvyttömyyden, valheet ja rappion. Lehti kehotti lukijoitaan lopettamaan Yhdysvaltain kansallisen kriisin ja estämään Trumpin uudelleenvalinnan. Vaikka Times on aina ollut lähellä demokraatteja, pääkirjoitus oli viestiltään poikkeuksellisen jyrkkä.

Atlantassa asuvan Yhdysvaltain historian professorin Marko Maunulan mukaan Trumpin presidenttikausi on rapauttanut amerikkalaista kulttuuria.

– Yhdysvallat on tällä hetkellä hyvin vihainen, katkera ja jakautunut. Viimeiset neljä vuotta ovat ruokkineet rumimpia ääriaineksia.

– Täällä pyörii jatkuva negatiivisuuden sirkus, totuuden kyseenalaistaminen ja vaihtoehtoiset faktat. Postmodernismi on tullut amerikkalaiseen politiikkaan republikaanien kautta.

Kampanjatilaisuuksissa on nähty ”Trump 2020 fuck your feelings” -t-paitoja. Portlandissa äärioikeisto ja äärivasemmisto ovat kirjaimellisesti ampuneet toisiaan. Trump on kieltäytynyt vaaliväittelyissä irtisanoutumasta äärioikeiston väkivallasta. Hän on myös antanut ymmärtää hyväksyvänsä vaalitulokseksi vain oman voittonsa.

– Tuskin solvaan, kun sanon, että jokaiselle on aika selvää, että Trumpilla on vakava narsistinen luonnehäiriö. Jos hän ei ole ollut tv:ssä pariin päivään, hän sanoo jotakin raivostuttavaa, jotta saa kamerat kääntymään itseensä.

Vaalien alla, vilkkaasti sujuneen ennakkoäänestyksen myötä, demokraattien Joe Bidenin voittoa pidetään todennäköisenä. Biden johtaa Trumpia useissa vaa’ankieliosavaltioissa. Biden johtaa tai tilanne on tasainen jopa republikaanien aiemmin varmoina pidetyillä kannatusalueilla.

Maunulan kotikaupungissa Atlantassa ja sen metropolialueella äänestetään demokraatteja. Osavaltiotasolla Georgia on republikaanialuetta.

Baseball- ja vaaliennusteistaan tunnetun tilastotieteilijä Nate Silverin FiveThirtyEight-sivustolla Biden ja Trump ovat Georgiassa tasoissa.

– Georgia on tiukka republikaanivaltio, mutta kisa on tiukempi kuin vaa’ankieliosavaltio Ohiossa. Olemme kolikonheittotilanteessa. Vielä 10 vuotta sitten tämä olisi ollut todella yllättävää.

Maunula itse äänesti ennakkoon ja selvisi noin tunnin jonottamisella. Atlantan miljoonien ihmisten metropoli­alueella jonot äänestyspaikoille ovat paikoin huomattavasti pidempiä.

– Joissain paikoissa seistään jonoissa kahdeksankin tuntia. Voidaan kysyä, miksi vankan demokraattisen metro-Atlantan alueella jonot ovat näin pitkiä, kun muualla Georgiassa ei ole uutisia jonoista. Onko kyse äänestämisen vaikeuttamisesta?

Ihmisten äänestysinto on Maunulan mukaan kaikesta huolimatta suurta.

– En ole nähnyt numeroita, mutta veikkaan, että äänestysprosentti tulee nousemaan neljän vuoden takaisesta. Se suosii demokraatteja.

Yhdysvaltain historiasta väitöskirjaa tekevä Jani Kokko kutsuu äänestämisen vaikeuttamista eräänlaiseksi lailliseksi vaalivilpiksi. Kokon mukaan valtapuolueilla on säännöllisesti tapana siirrellä vaalipiirien rajoja itseään suosiviksi. Ilmiö tunnetaan 1800-luvun alussa Massachusettsin kuvernöörinä toimineen Elbridge Gerryn mukaan gerrymadenringinä.

Kokko mainitsee myös äänestyspaikkojen sijoittelun ja vaalilistojen siivoamisen. Vaaliviranomaisilla on oikeus tarkistaa ovatko äänestäjät äänestysosavaltionsa asukkaita.

Tuomitut rikolliset eivät Yhdysvalloissa saa äänestää. Jos äänestäjän nimi on sattumalta sama kuin rikollisella, äänestysoikeus voidaan evätä perehtymättä asiaan sen tarkemmin. Ongelmia liittyy myös allekirjoituksiin.

– Jos allekirjoitus vaalilomakkeessa näyttää erilaiselta kuin henkilötodistuksessa, voivat viranomaiset väittää, että kyseessä on eri henkilö. Vuoden 2018 välivaaleissa Georgiassa 50 000 afroamerikkalaiselta vietiin tällä perusteella äänioikeus, Kokko kertoo.

Alhainen äänestysaktiivisuus suosii republikaaneja. Maunulan mukaan puolueessa on havahduttu maahanmuuton myötä kasvaneiden vähemmistöryhmien kannattavan useammin demokraatteja.

– Kun Mitt Romney vuonna 2012 hävisi ja Obama valittiin toiselle kaudelle, republikaanijohto päätti ryhtyä rekrytoimaan vähemmistöjä kuten latinoja ja afro- ja aasianamerikkalaisia. He ajattelivat tarvitsevansa ohjelmia, jotka palvelevat muitakin kuin keskiluokkaisia valkoisia. Sitten Trump voitti puo­lueen esivaalin rasistisella kampanjallaan, ja strategiapäätös lensi ros­kikseen.

– Miten republikaanit voivat voittaa? Aktivoimalla omansa ja vaikeuttamalla demokraattien äänestämistä, Maunula sanoo.

Yhdysvalloissa on tapahtunut mittavia demografisia muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Maunula uskoo, että maahanmuuttajien kasvaneet määrät ja voimakas keskittyminen etelä- ja länsi-Yhdysvaltoihin tulevat näkymään vaalituloksessa.

– Atlantan kasvu on ollut räjähdysmäistä. Kansallislintu on täällä nostokurki. Kun muutin tänne 1990-luvulla, kaupunki oli mustavalkoinen. Nyt Atlantan metropolialueella asuu noin 700 000 latinoa ja isosta osasta kaupunkia on tullut kaksikielinen. Lisäksi täällä asuu noin 180 000 indopakistanilaista, noin 80 000 korealaista, noin 60 000 vietnamilaista ja noin 50 000 venäläistä. Tämä on Yhdysvaltain toiseksi suurin venäläiskaupunki.

Maunulan mukaan latinot ja aasialaiset äänestävät yleensä demokraatteja.

– Nyt vielä enemmän ottaen huomioon Trumpin äärimmäisen kriittiset lausunnot.

Trumpin voiton syitä marraskuussa 2016 on paljon analysoitu. Voitto tuli useimmille analyytikoillekin yllätyksenä. Tulosennusteet erehtyivät. Maunulan mukaan edelliset presidentinvaalit opettivat, ettei koskaan pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa.

– Valinta yllätti minut aivan täysin. Se kertoi vakavista muutoksista amerikkalaisessa politiikassa.

Maunula hahmottaa Trumpin presidenttiyden taustalle rakenteelliset muutokset. Teollisuusammateissa toimiva keskiluokka oli jäänyt jälkeen tulokehityksessä. Yhdysvalloista katosi muutamassa vuosikymmenessä miljoonia hyväpalkkaisia teollisuustyöpaikkoja. Tilalle ei tullut juuri mitään.

– Sitten 1980-luvun Yhdysvaltain duunareiden ja keskiluokan tulotaso on pysynyt melkein samana. Ihmisten ahdinko on ylemmän keskilännen teollisuusalueilla käsinkosketeltava. Opioidit ja metamfetamiini ovat pahoja vitsauksia kituvissa teollisuuskaupungeissa.

Ammattiyhdistysliikettä lähellä olevat demokraatit ovat Maunulan mukaan todenneet, ettei demokraattinen puolue ole enää heistä kiinnostunut. Puolue on siirtynyt kohti vähemmistökysymyksiin keskittyvää uusvasemmistoa.

– Ay-demokraatit totesivat vuonna 2016, että Trump sentään kuunteli heitä ja puhui heille. Suomessa on tapahtunut joidenkin duunareiden parissa samaa, demareista on siirrytty persuihin.

Jani Kokko hahmottaa Yhdysvaltain kahtiajaon taustalle myös poliittiseen järjestelmään liittyviä syitä. Vuoden 1994 kongressin välivaalit päätti demokraattien 1950-luvulta jatkuneen katkeamattoman valtakauden edustajainhuoneessa. Vaalitulos oli vastareaktio presidentti Bill Clintonin liberaalille ohjelmalle.

– Siitä se lähti. Ennen eri puolueiden ihmiset työskentelivät edustajainhuoneessa yhdessä, ja vastapuolena oli senaatti. Nyt salissa nähtiin vastapuolena se toinen puolue, Kokko sanoo.

George W. Bushin kauden ulkopolitiikkaa vahvisti jakaantumista entisestään. Samoin presidentti Obaman terveydenhuoltouudistus ja vähemmistöjen aseman parantaminen.

– Trump hyödynsi 2016 vaaleissa tätä.

Kahtiajakoon ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua.

Trumpin uudelleenvalinta olisi ilman koronavirusta ollut Kokon mukaan jopa todennäköinen Yhdysvaltain hyvän talous- ja työllisyystilanteen vuoksi.

– Osaltaan taustalla on ollut Trumpin pyrkimys karsia sääntelyä ja alentaa veroja. On rehellistä todeta, että afro-amerikkalaisten naisten ja latinoiden työllisyys on ollut Trumpin kaudella erinomaista. Sille ei ole historiassa vertailukohtaa.

Sitten yhteiskunnat sulkeutuivat ja talous sekosi globaalisti. Yhdysvalloissa koronaan on menehtynyt jo yli 200 000 ihmistä. Myös Trump itse on saanut tartunnan.

– Trumpin vahtivuorolla on kuollut enemmän amerikkalaisia kuin kenenkään presidentin kaudella. Ja Yhdysvaltain sisällä vieläpä, Kokko sanoo.

Myös Marko Maunulan mukaan taloustilanne oli ennen koronaa todella hyvä, pinnallisesti katsoen. Republilkaanien ja demokraattien vallanvaihdoksissa voi Maunulan mukaan hahmottaa yksinkertaistetun taloussyklin.

– Kun republikaani tulee Valkoiseen taloon, markkinoita vapautetaan, sääntelyä puretaan, veroja lasketaan ja talou­teen tulee iso ruiske steroideja. Sitten talous ylikuumenee, tulee romahdus ja demokraatit voittavat. Taloutta korjataan ja republikaanit arvostelevat sen tapahtuvan liian hitaasti ja sykli toistuu.

Markkinat reagoivat republikaanien menestykseen myönteisesti. Vakavat talouskriisit seuraavat toisiaan enemmän tai vähemmän syklisesti.

– Näin tämä on toiminut Clintonin ja Obaman aikakaudella. Jossain määrin myös Jimmy Carterin presidenttiys oli samantyyppinen, Maunula sanoo.

Kasvu on ollut niin voimakasta, että se on näkynyt duunareista Wall Streetille. Perustana on ollut osittain liittovaltion vahva velkaantuminen. Maunulan mukaan alijäämäisiä budjetteja on tehty hyvinäkin vuosina.

– Kuinka kauan tätä valtavaa budjettivajetta ja velaksielämistä voidaan jatkaa?

Maunula pitää mahdollisena, että Trump olisi vaihdettu vaaleissa ilman koronavirustakin.

– Mies on niin jakava ja polarisoiva, että kysymys on todella vaikea. Useimmat republikaanikaverini sanovat heti kättelyssä, etteivät äänestä Trumpia. Eräs sanoi äänestävänsä ensimmäistä kertaa elämässään demokraattia, mutta että aikoo Bidenin valinnan jälkeen vastustaa kaikkea, mitä hän tekee.

– Tunnen myös pari ihan älykästä ja mukavaa trumpilaista, joiden mukaan demokraattien puolueohjelma on niin vasemmistolainen, että heidän on pidettävä nenästään kiinni ja äänestettävä Trumpia.

Biden mahtuisi Maunulan mukaan Suomen kokoomuksen vasempaan laitaan. Demokraattien nuoret ovat enemmän vasemmalla. AOC-lyhenteellä tunnettu New Yorkista edustajainhuoneeseen noussut Alexandria Ocasio-Cortez sopisi Maunulan mukaan kotoiseen vasemmistoliittoomme.

– Biden on maltillinen, mutta demokraattien ohjelma on ruokkinut ja antanut punaista lihaa puolueen vasemmistolle. Näin puolue pyritään pitämään kasassa.

Demokraattien laidat ovat historiallisesti olleet hyvin kirjavat, ja puolueessa on aina käyty ideologia taistoja. Republikaaneissa jako on selkeämpi. Maunulan mukaan lännen liberaalit kannattavat vapaakauppaa ja haluavat politiikan pois makuuhuoneista toisin kuin protektionismista innostuneet etelän ja keski-lännen uskonnolliset konservatiivit.

– Jännite on olemassa mutta republikaanit ovat niin kurinalaisia ja tulevat korporaatioamerikasta, että ensin kiistellään linjasta ja sitten totellaan ja seurataan sitä.

Trumpin presidenttikausi on yhdistänyt demokraatteja. Puolueen vasen laita on Maunulan mukaan oppinut läksynsä.

– Vuonna 2000 he eivät äänestäneet Al Gorea ja George W. Bush voitti. Viime vaaleissa jotkut heistä äänestivät Trumpia.

Republikaaneille Trump on tarkoittanut paitsi vaalivoittoa myös syvenevää kriisiä. Jani Kokon mukaan Trumpin vastaiselta liikkeeltä puuttuu puo­lueessa johtaja.

– Ei ole hahmoa joka ohjaisi puo­luetta oikeille raiteille. En usko, että he tietävät itsekään, mihin suuntaan menevät varsinkin, jos valta nyt vaihtuu. Republikaanien valta-asema vähenee koko ajan. Vaalijärjestelmä on pitänyt heitä pystyssä.

Maunulan mukaan republikaanien maltilliset konservatiivit, jotka sopisivat Suomessa kokoomuksen oikeaan laitaan, vierastavat Trumpia persoonana. Presidentin tullimaksut ja eristäytyvä kauppapolitiikka evät heitä puhuttele.

– He uskovat vapaaseen kauppaan ja kapitalismiin, joten monet ovat siirtyneet demokraattien leiriin.

Maunulan mukaan republikaaneilla on edessä verinen sisällissota.

– Trumpilainen siipi tulee taistelemaan talouspopulismin, eristäytymisen, siirtolaisuuden rajoittamisen ja tuontitullien puolesta. Kauppakamarirepublikaanit taistelevat vapaakaupan ja sääntelyn purkamisen puolesta. Tästä tulee aikamoinen vääntö.

Republikaanien jakautumisen ennustaminen on Maunulan mukaan vielä liian aikaista.

– Luulen, että monet niistä Trumpin keskilännen kannattajista ovat jättäneet demokraatit aika vankasti taakseen. Jos kaupunkien maltilliset konservatiivit löytävät demokraateista maltillisia ehdokkaita, flirttailu saattaa voimistua ja heistä saattaa tulla jäseniä.

– Voidaanko nähdä ilmiö, jossa molempien puolueiden maltilliset siirtyisivät samaan puolueeseen. Vastapuolelle tulisi talouspopulistien vasemmisto, joka voisi vedota myös Trumpin äänestäjiin, jos he löytävät sovun etnopolitiikasta.

Marko Maunulan mukaan Trump on pakottanut amerikkalaiset katsomaan unohdettua kansanosaa, keskilännen entisiä teollisuustyöntekijöitä. Hän uskoo Yhdysvaltojen politiikan palautuvan nopeasti normaaliksi, jos Biden voittaa marraskuun presidentinvaalit.

– Kun Nixon pakotettiin eroamaan, varapresidentti Ford sanoi televisiossa, että pitkä kansallinen painajainen on ohi. Poliitiikka palasi melko nopeasti tylsään rutiiniin ja rauhoittui. Uskon, että normaaliin voidaan palata suhteellisen nopeasti. Mutta trumpismi ei tule katoamaan.