–  Tarvitsemme pian uudet ja vapaat vaalit päästäksemme eroon demokratiaa tuhoavasta hallituksesta, sanoi mielenosoitukseen osallistunut opiskelija Ilia Togonidze uutistoimisto AFP:lle.

Puoluejohtaja Meliaa syytetään väkivaltaisuuksien lietsomisesta. Melian mukaan oikeusjutussa on kyse poliittisesta ajojahdista.

Georgian oppositio on kieltäytynyt hyväksymästä Georgialainen unelma -puolueen niukkaa voittoa viime syksyn vaaleissa. Opposition mukaan vaalit eivät olleet rehelliset, minkä vuoksi kansanedustajat boikotoivat parlamentin työtä.

Lähetystön lausunnon mukaan Georgia on nyt astunut taaksepäin tiellä, joka tekisi maasta vahvemman demokratian osana “euroatlanttista kansakuntien perhettä”.

Naton kumppanuusmaa

Georgialla on ollut läheiset suhteet lännen kanssa mutta kireät välit Venäjään, joka kanssa maa kävi elokuussa 2008 lyhyen sodan. Venäjä on tunnustanut Georgiasta irtautuneiden Abhasian ja Etelä-Ossetian alueiden itsenäisyyden.

Georgia on puolestaan ollut jo pitkään yksi Naton laajennetun rauhankumppanuuden (EOP) maista, samoin kuin Suomi.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun mukaan Venäjä seuraa tyytyväisenä vastakkainasettelun lisääntymistä Georgiassa, koska se avaa maassa vaikutusmahdollisuuksia Moskovalle mutta etäännyttää samalla Georgiaa lännestä. Avointa tukea Venäjä ei halua kuitenkaan kenellekään antaa, koska se kääntyisi Georgiassa pian itseään vastaan.

Tärkein toimija Georgian politiikassa on maata vuodesta 2012 johtaneen Georgialainen unelma -puolueen perustaja Bidzina Ivanishvili. Lyhyen aikaa pääministerinäkin toiminut Ivanishvili on miljardööri ja oligarkki, joka sanoi viimeksi tammikuussa vetäytyvänsä lopullisesti politiikasta. Monien arvioiden mukaan hän tekee kuitenkin yhä tärkeimmät päätökset.

USA:lla eniten vaikutusvaltaa

Nizhnikaun mukaan Ivanishvilin ei tarvitse olla mukana politiikassa, koska hän on jo miehittänyt kaikki maan tärkeimmät instituutiot itselleen uskollisilla toimijoilla.

–  Venäläiset ovat erityisen tyytyväisiä Ivanishviliin, koska hän on heidän kannaltaan henkilö, joka vie Georgiaa etäämmäs lännestä, kaivaa maata uudistusta alta ja tekee Georgiasta vähemmän demokraattisen, Nizhnikau arvioi.

Tutkijan mukaan länsimaiden protestit eivät välttämättä saa Georgian valtapuoluetta perääntymään valitsemaltaan kovien otteiden tieltä. Eniten vaikutusvaltaa voisi tässä suhteessa olla Yhdysvalloilla.

Nizhnikaun mukaan suuri osa Georgian eliittiä pitää EU:ta heikkona, mutta katsoo amerikkalaisten lopulta takaavan maan turvallisuuden Venäjää vastaan. Voimakkaat sanat Washingtonin uudelta hallinnolta voisivat siten saada Georgian johdon uusiin ajatuksiin, Nizhnikau arvioi.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 18.14.