Tuleva pääjohtaja: Kela voisi myös aktivoida ja tukea elämänhallintaa – Perustulosta apua yksinäisyyteen ja alkoholismiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hulppea virka-asunto Mikkelissä vaihtuu kerrostaloasuntoon Helsingissä, kun Elli Aaltonen siirtyy vuodenvaihteessa Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan paikalta Kelan pääjohtajaksi. Samalla Aaltosen alaisten määrä kasvaa 25-kertaiseksi: avissa heitä on 200, Kelassa yli 5 000.

– Avissa ihmismäärä oli sellainen, että ihmiset oppi tuntemaan. Nyt täytyy käyttää eri kontaktimenetelmiä, sillä ei niin suurta määrää voi heti nimiltään muistaa, Aaltonen, 62, pohtii.
Aaltonen muotoilee, että hänen johtamansa Kela on ”köyhän ihmisen kestävä Kela”.

– Se tarkoittaa sitä, että kun sinulla loppuu työ, saat eläkettä tai jos sairastut, opiskelet tai olet työtön, saat avustusta. Kela on siis köyhän ihmisen turva. Toinen asia on kestävyys: Kelan ratkaisujen on oltava sellaisia, että ne turvaavat ihmiselle jatkuvuuden.

Aaltonen pitää nykytukijärjestelmää kuitenkin kalliina, ja siksi se vaatii uudistamista. Lisäksi nykyjärjestelmässä eri etuuksien yhteiskäyttö luo kannustinloukkuja, kun niiden tarkoitus olisi aktivoida. Aaltosen mielestä perustulo voisi tuoda hyvinvointia nykyjärjestelmää edullisemmin.

– Mitä pidemmälle pohdin perustuloa, niin sehän poistaa tämän etuuksien kaatumisen. Perustulossa on onnistuessaan kaksi vaikutusta. Ensiksi se aktivoisi koulutukseen, työelämään tai kuntoutukseen, koska siten saisit ikään kuin lisää, kun perustulo olisi joka tapauksessa olemassa.

– Toiseksi hyvä perustulo voisi luoda varmempaa tulevaisuutta ihmiselle, ja se voisi näin vähentää esimerkiksi palveluntarvetta, yksinäisyyttä ja alkoholismia, Aaltonen miettii.

Perustuloon vielä pitkä tie.

Aaltonen myöntää, että perustuloon on vielä pitkä tie, joten Kelan kehittämistä pitää sillä aikaa jatkaa muilla tavoin. Hän lupaa, että ensi töikseen hän aikoo edistää Kelan sähköisiä palveluita edelleen. Toinen tavoite on, että Kela pääsee tiiviimmin mukaan maata mullistavaan sote-uudistukseen. Tähän saakka Kela on ollut siitä Aaltosen mielestä hieman sivussa.

– Kelan asiakasrekisteritieto voisi varmasti hyödyttää sote-palvelusektoria, voisimme tarjota sitä tukipalveluna maakunnille. Voisimme olla myös mukana esimerkiksi valinnanvapauden palveluseteleiden ja sen tyyppisten järjestelmien sähköisessä luonnissa, hankinnoissa ja kilpailuttamisessa, hän uskoo.

Aaltosen mukaan pitäisi myös päättää, olisiko Kela jatkossa muutakin kuin etuuksien myöntämislaitos. Hän näkee, että Kela voisi esimerkiksi antaa ihmisille tietämystä ja tukea elämänhallintaan ja aktivointiin.

– Silloin pitäisi päättää, voisiko Kela integroitua sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyys- ja koulutussektoriin. Kelan viranhaltijalla on varmasti taitoa muuhunkin kuin etuuksien myöntämiseen.

MT: Suomen Yrittäjissä alkaa keskiviikkona yt-neuvottelut

Kuva: Kari Hulkko

Suomen Yrittäjät vie läpi enintään yhdeksää henkilöä koskevat yt-neuvottelut osana säästöohjelmaansa, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Yt-neuvottelut alkavat keskiviikkona ja johtuvat lehden mukaan järjestön jäsenmäärän laskusta. Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on ollut viime vuosina noin 115 000.

Suomen Yrittäjien toimistossa on Brysselin toimisto mukaan lukien 71 työntekijää.

Säästöohjelmasta tiedotettiin jo viikko sitten.

 

Keskustelua aiheesta

Kunnilta peritty toimeentulotuki ruuhkauttaa edelleen Kelaa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kelan valtuutetut korostavat, että sekä toimistoissa että puhelinpalvelussa täytyy olla riittävästi henkilökuntaa.
Valtuutettujen puheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) sanoo, että etenkin kiireellisissä tapauksissa, kuten lääkeasioissa Kelaan täytyy saada yhteys.

Kela on jo lisännyt toimeentulotuen kanssa työskentelevien määrää esimerkiksi jatkamalla määräaikaisten työsuhteita. Kela palkkaa myös lisää hakemusten käsittelijöitä.

– Saimme arvion, minkä mukaan ruuhka hellittäisi kuukauden sisällä, Sarkomaa kertoo.

Lain mukaan hakemus pitäisi käsitellä seitsemässä arkipäivässä.

Kelan palvelut ovat ruuhkautuneet, koska perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alusta. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen piti valtuutetuille tilannekatsauksen asiasta tiistaina.

Keskustelua aiheesta

Ministeri Vehviläinen: Komiteatyöskentelyyn palaamista pohditaan työryhmässä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo asettaneensa vuosi sitten työryhmän, joka pohtii muun muassa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn ottamista uudelleen käyttöön lainvalmistelussa. Työryhmän tuloksia kuullaan Vehviläisen mukaan maaliskuun lopulla.

Ministerin mukaan voi kuitenkin olla, että komiteatyöskentely ei istu nykyiseen työhön sellaisessa roolissa kuin se ennen on ollut.

Keskusta, SDP ja RKP ottaisivat komiteat uudelleen käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävissä ja kauaskantoisissa hankkeissa. Komiteatyössä kuullaan laajasti eri asiantuntijoita ja viiteryhmiä.

Komiteatyö edellyttää puolueiden mielestä kussakin hankkeessa huolellista esiselvitystä. RKP:n mielestä tärkeää olisi, että esitysten tasa-arvoa koskevat, taloudelliset, kielelliset ja muut merkittävät vaikutukset arvioidaan kunnolla jo aikaisessa valmisteluvaiheessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) haluaa myös kuulla, mitä työryhmä komiteoihin palaamisesta ehdottaa.

– Sen jälkeen sitten tehdään päätöksiä, hän sanoi.

Keskustelua aiheesta

Kokoomuksen Häkkänen haluaa selvityksen perustuslain roolista lainvalmistelussa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen käytti tiistaina eduskunnassa kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron.

Hallituksen pitäisi teettää riippumaton selvitys perutuslain roolin vahvistamisesta lainvalmistelussa, ehdottaa kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen. Hän piti kokoomuksen ryhmäpuheen lainvalmistelun laatua koskeneessa keskustelussa tiistaina eduskunnassa.

– Oikeusministeriön tulisi teettää riippumaton selvitys, jossa arvioidaan perustuslain roolia nykyisessä lainvalmistelussa ja miten sitä voidaan parantaa eri keinoin. Oikeusministeriön ja oikeuskanslerin roolia valtioneuvoston neuvonantajana on tarvetta korostaa. Selvityksessä tulisi keskittyä erityisesti oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisen työnjaon päällekkäisyyksiin, Häkkänen sanoo.

Lainvalmisteluvaiheessa ei tulisi myöskään liian herkästi kaataa esityksiä.

Hän muistuttaa, että vaikka lainvalmisteluvaiheeseen tarvitaan lisää panostuksia, niin perustuslain tulkinnasta päättää viime kädessä eduskunnan perustuslakivaliokunta. Häkkänen korostaa, että perustuslakivaliokunta on ollut yksimielinen kannanotoissaan ja tämä osoittaa, että puoluepolitiikka on saatu pidettyä sivussa perustuslain tulkinnasta.

– On pidettävä kirkkaana mielessä valtioneuvoston ja eduskunnan eri roolit. Lainsäädäntöesitysten perustuslain mukaisuuden päättää tässä maassa vasta eduskunnan perustuslakivaliokunta. Tämä tulisi muistaa erityisesti uusien ilmiöiden ja välttämättömien rakenneuudistusten yhteydessä, joissa monesti perustuslakivaliokunnan aiemmasta käytännöstä ei löydy selkeää ratkaisua lainvalmistelijoille.

Häkkäsen mukaan lainvalmisteluvaiheessa ei tulisi myöskään liian herkästi kaataa esityksiä.

– Hallituksen on uskallettava tuoda myös epävarmoja ja uusia asioita perustuslakivaliokunnan linjattavaksi. Tämä vahvistaa oikeusvaltiota suojaavan perustuslain valvonnan uskottavuutta ja pitää perustuslain rajat selkeinä, Häkkänen muistuttaa.

”Sivistyskunnassa tarvitaan sosialidemokraattista ääntä” – Mikko Salmi ehdolle kuntavaaleihin Ouluun

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi lähtee SDP:n ehdokkaaksi kuntavaaleihin Oulussa. Hän on istunut Oulun kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa aikaisemminkin mutta luopui luottamustehtävästä tultuaan valituksi päätoimittajaksi.

– Silloin kun minut valittiin tiesin, että lehdessä on edessä isot mullistukset kuten siirtyminen uutislehdestä viikkolehteen. Siinä saumassa oli hyvin tärkeää, että kaikki fokus oli Demokraatissa. Nyt lehden arki mahdollistaa sen, että pystyn osallistumaan täysipainoisesti valtuustotyöskentelyyn Oulussa, Salmi sanoo.

Hän kertoo lähteneensä ehdolle SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen toivomuksesta. Päätös syntyi maanantaina.

Kaupunginvaltuustoissa tarvitaan kaikki voimat vastustamaan eriarvoistumista.

– Eilen otettiin vaalikuva ja allekirjoitin ehdokassitoumuksen. Ajattelen, että kannustan omalla esimerkilläni ihmisiä, jotka kokevat paloa oman kotikaupunkinsa asioiden edistämiseen. Tuleva kunta on sivistyskunta ja me olemme sivistyspuolue, siellä tarvitaan sosialidemokraattista ääntä.

Salmi uskoo, että SDP:llä on mahdollisuus erittäin hyvään vaalitulokseen.

– Haluan olla siinä omalla pienellä panoksellani mukana. Tilanteessa, jossa Suomi on luisumassa entistä eriarvoisempaan suuntaan, tarvitaan kaikki voimat kaupunginvaltuustoihin ympäri Suomen vastustamaan tätä kehitystä.

Salmi sai vuonna 2012 kuntavaaleissa Oulussa 812 ääntä.

Hän kertoo vetäytyvänsä kolumnien kirjoittamisesta Demokraatti-lehteen maaliskuun alusta vaaleihin asti.

Keskustelua aiheesta