Tuleva pääjohtaja: Kela voisi myös aktivoida ja tukea elämänhallintaa – Perustulosta apua yksinäisyyteen ja alkoholismiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hulppea virka-asunto Mikkelissä vaihtuu kerrostaloasuntoon Helsingissä, kun Elli Aaltonen siirtyy vuodenvaihteessa Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan paikalta Kelan pääjohtajaksi. Samalla Aaltosen alaisten määrä kasvaa 25-kertaiseksi: avissa heitä on 200, Kelassa yli 5 000.

– Avissa ihmismäärä oli sellainen, että ihmiset oppi tuntemaan. Nyt täytyy käyttää eri kontaktimenetelmiä, sillä ei niin suurta määrää voi heti nimiltään muistaa, Aaltonen, 62, pohtii.
Aaltonen muotoilee, että hänen johtamansa Kela on ”köyhän ihmisen kestävä Kela”.

– Se tarkoittaa sitä, että kun sinulla loppuu työ, saat eläkettä tai jos sairastut, opiskelet tai olet työtön, saat avustusta. Kela on siis köyhän ihmisen turva. Toinen asia on kestävyys: Kelan ratkaisujen on oltava sellaisia, että ne turvaavat ihmiselle jatkuvuuden.

Aaltonen pitää nykytukijärjestelmää kuitenkin kalliina, ja siksi se vaatii uudistamista. Lisäksi nykyjärjestelmässä eri etuuksien yhteiskäyttö luo kannustinloukkuja, kun niiden tarkoitus olisi aktivoida. Aaltosen mielestä perustulo voisi tuoda hyvinvointia nykyjärjestelmää edullisemmin.

– Mitä pidemmälle pohdin perustuloa, niin sehän poistaa tämän etuuksien kaatumisen. Perustulossa on onnistuessaan kaksi vaikutusta. Ensiksi se aktivoisi koulutukseen, työelämään tai kuntoutukseen, koska siten saisit ikään kuin lisää, kun perustulo olisi joka tapauksessa olemassa.

– Toiseksi hyvä perustulo voisi luoda varmempaa tulevaisuutta ihmiselle, ja se voisi näin vähentää esimerkiksi palveluntarvetta, yksinäisyyttä ja alkoholismia, Aaltonen miettii.

Perustuloon vielä pitkä tie.

Aaltonen myöntää, että perustuloon on vielä pitkä tie, joten Kelan kehittämistä pitää sillä aikaa jatkaa muilla tavoin. Hän lupaa, että ensi töikseen hän aikoo edistää Kelan sähköisiä palveluita edelleen. Toinen tavoite on, että Kela pääsee tiiviimmin mukaan maata mullistavaan sote-uudistukseen. Tähän saakka Kela on ollut siitä Aaltosen mielestä hieman sivussa.

– Kelan asiakasrekisteritieto voisi varmasti hyödyttää sote-palvelusektoria, voisimme tarjota sitä tukipalveluna maakunnille. Voisimme olla myös mukana esimerkiksi valinnanvapauden palveluseteleiden ja sen tyyppisten järjestelmien sähköisessä luonnissa, hankinnoissa ja kilpailuttamisessa, hän uskoo.

Aaltosen mukaan pitäisi myös päättää, olisiko Kela jatkossa muutakin kuin etuuksien myöntämislaitos. Hän näkee, että Kela voisi esimerkiksi antaa ihmisille tietämystä ja tukea elämänhallintaan ja aktivointiin.

– Silloin pitäisi päättää, voisiko Kela integroitua sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyys- ja koulutussektoriin. Kelan viranhaltijalla on varmasti taitoa muuhunkin kuin etuuksien myöntämiseen.

Tietämättömyys lisää pelkoa, sanoo Henry Hedman, joka toivoo Suomeen romanikansanedustajia: ”Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani”

Kuva: Jari Soini

”Mä näytän vielä teille, että mekin olemme ihmisiä”-ajatus oli voimakkaana opetusneuvos Henry Hedmanin mielessä jo lapsena. Hän muistaa kerran oman perheensä päässeen yöpymään saunaan.

Sieltä piti lähteä aikaisin aamulla, etteivät muut näkisi romanien yöpyneen heillä. Terve itsetunto on tuonut mukanaan rohkeuden tarttua toimeen ja esiintyä.

– Suurin osa ihmisten peloista ja kielteisistä asenteista johtuu tietämättömyydestä tai jostakin kielteisestä kokemuksesta.

Jotkut miettivät jopa paikkakunnalta muuttamista kuullessaan romaniperheen muuttavan naapuriin. Näin kävi myös Hedmanien kohdalla. Ennakkoluulot murenivat tutustumisen kautta.

– Mikään asia ei ole liian vaikeaa, kun haluamme ottaa toisen kulttuurin huomioon ja samalla kunnioittaa omaa kulttuuriamme.

Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Opiskelijoiden keskuudessa Hedman on voinut huomata valtavan muutoksen asenteissa pääväestöön kuuluvan ja romanin tutustuessa. Vaikka romanien tilanne on Suomessa parantunut esimerkiksi koulutuksen ja asuntojen suhteen, tehtävää on vielä paljon.

– Stereotypiat ovat saaneet uusia muotoja, mutta ne ovat edelleen esteenä. Vuorovaikutus ei tahdo onnistua. Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Tunsin katseet niskassani.

Romanit ovat Hedmanin mukaan keskenään samalla viivalla ilman hierarkiaa. Hänestä hienointa heidän kulttuurissaan on kunnioituksen osoittaminen itselle ja toisille.

– On tavattoman paljon niitä romaneita, jotka viettävät hiljaista ja rauhallista elämää haluten tehdä töitä tai he ovat töissä.

Hedman oli Suomen edustajana Auschwitz-Birkenaun kansainvälisessä komiteassa 2013–2015. Jo edesmennyt Vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentikko Outi Ojala oli suositellut häntä Erkki Tuomiojalle. Heti ensimmäisessä kokouksessa hän otti esille romanien tilanteen.

– Tunsin katseet niskassani.

Hedman kiinnostui romanien holokaustista. Hänen mukaansa romaneille ei ole annettu missään vaiheessa mahdollisuutta, ei vieläkään.

– Romaneja tapettiin keskitysleireillä kuusisataatuhatta, toista miljonaa metsissä ja muissa paikoissa. Osa kuoli nälkään ja tauteihin eri maissa.

Romanien kärsimys on haluttu Hedmanin mukaan vaientaa, koska Suomesta ei annettu yhtäkään romania keskitysleirille.

– Esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa tapettiin kokonaisia romaniyhteisöjä.

Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Hedmanista on erityisen tärkeää miettiä, kenelle antaa äänensä demokraattisessa yhteiskunnassa, ettei historia toistaisi itseään. Ihmisoikeuksien ja toisten ihmisten kunnioittamisen tulisi olla etusijalla. Hedmanin toiveena on saada eduskuntaan myös romanikansanedustajia.

– Tiedon pitäisi vaikuttaa ja saada aikaan jopa asennemuutosta. Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Yllättävän monella pääväestöönkin kuuluvalla on romanitausta. Turvapaikahankijoiden tulo on parantanut romanien asemaa Suomessa. He ovat jo tuttuja kaukaa tulleisiin verrattuna.

– Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani.

Lue koko laaja Henry Hedmanin haastattelu torstain 23. marraskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT

”10-vuotias hyväksikäytetty ei voinut ymmärtää mitä hänelle tapahtuu” – mies jätettiin tuomiotta, koska tyttö ei sanonut ”ei”

Kuva: Thinkstock
Kuka suojelee lapsia, kun oikeuslaitoskaan ei tee sitä?

Lastenpsykiatrian emeritaprofessori Tuula Tamminen ihmettelee hovioikeuden päätöstä, jossa 23-vuotias mies jätettiin tuomitsematta törkeästä raiskauksesta, vaikka tämä oli yhdynnässä 10-vuotiaan lapsen kanssa.

Uhrin edustaja vaati miehelle raiskaustuomiota sillä perusteella, että tämä käytti hyväksi avutonta tilaa. Hovioikeuden mielestä kymmenvuotias ei ollut laissa tarkoitetulla tavalla kykenemätön muodostamaan tahtoaan. Mies tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeuteen.

Professori Tamminen kertoo, että kymmenvuotiaiden kehitysaste vaihtelee, mutta sellaista yleistystä ei voi tehdä, että kymmenvuotiaan pitäisi kyetä tällaisessa tilanteessa toimimaan.

– Sanoisin niin, että jos lapsi ei ole vielä puberteettikehityksessä huomattavankin pitkällä, lapsi ei voi millään tavalla tietää, mitä hänelle mahdollisesti tapahtuu tällaisessa tilanteessa, Tamminen sanoo.

Syyttäjä ymmärtää hovin päätöksen

Jutun syyttäjä Leena Koivuniemi toteaa, että hän lähti syyttämään miestä törkeästä raiskauksesta vain sillä perusteella, että tämä olisi käyttänyt väkivaltaa teon toteuttamiseksi. Tästä hovioikeus ei löytänyt näyttöä. Hän ei ajanut syytettä raiskausrikoksesta sillä perusteella, että kymmenvuotias ei olisi kykenevä muodostamaan tahtoaan tilanteessa. Näin ollen hän ei myöskään aio hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

– Onhan se totta, että lapsi on avuton, ei siitä mihinkään päästä. Mutta siitä on lapsen osalta oma säännös, tässä tapauksessa lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, josta mies tuomittiin. Minun mielestäni samalla perusteella ei ole järkeä lähteä syyttämään kahdesta rikoksesta.

Siinä mielessä, kun hovi hylkäsi uhrin edustajan esittämän rangaistusvaatimuksen avuttoman tilan perusteella, Koivuniemi ymmärtää hovin päätöstä.

– Mielestäni lainsäätäjä ei ole tarkoittanut sitä, että tätä käytettäisiin silloin kun avuttomuuden perusteena on pelkästään nuoruus. Lain perustelut ja esityöt eivät viittaa siihen suuntaan, Koivuniemi sanoo.

Rikosoikeuden professori: Tarvittaessa lakia pitää muuttaa

Päätöstä oudoksuu myös rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

– Niin hovioikeus kuin käräjäoikeuskin on nojannut lain esitöihin vahvasti. Siellähän ei esimerkkinä ole tätä ikää mainittu. Itse kyllä painottaisin edelleen enemmän sitä pykälässä olevaa määritelmää siitä, että henkilö on kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Kyllä minä katsoisin, että kymmenvuotias on kykenemätön ilmaisemaan tahtonsa.

Hänen mukaansa tapaus olisi syytä katsoa vielä korkeimmassa oikeudessa.

– Valitusluvan hakemiselle olisi ihan hyvät perusteet. Voi kysyä, että ymmärtääkö kymmenenvuotias, että mistä on kysymys ja mitä on tapahtumassa. Onko siinä eroa, onko nukkuva, humalainen tai vammainen, kun puhutaan kymmenvuotiaasta?, Tolvanen kysyy.

Hänen mukaansa tarvittaessa lakia pitää muuttaa, vaikka mies tuomittiinkin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ilta-Sanomien mukaan kansanedustaja Leena Meri (ps.) oli jo käräjäoikeuden tuomion jälkeen jättänyt lakialoitteen, jotta tällaisista rikoksista tulisi jatkossa tuomio törkeästä raiskauksesta. Lehden mukaan lakialoite on tällä hetkellä lakivaliokunnassa.

– Seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöllähän suojellaan lapsen terveyttä ja tämän raiskauspykälän suojelema oikeushyvä on seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Tässä jää kokonaan punnitsematta tämä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus, Tolvanen sanoo.

 

Olle-Pekka Paajanen, STT

 

Keskustelua aiheesta

Maria Nyroos Helsingin Demarinaisten puheenjohtajaksi

Maria Nyroos johtaa Helsingin Demarinaisia.

Helsingin Demarinaisten puheenjohtajaksi valittiin tänään 22.11 Maria Nyroos, 27. Puheenjohtajaksi Nyroosia esitti hänen oma puolueosastonsa Nuorsosialidemokraatit NUS ry.

– Demarinaisten tehtävänä on uudistaa ja haastaa puoluetta sekä tuoda feminististä näkökulmaa politiikkaan. Demarinaisista tulee Helsingin kantava feministinen liike, joka järjestää laajasti toimintaa ja yhteiskunnallisesta keskustelua”, sanoo vastavalittu Nyroos.

– Aikamme SDP tarvitsee kipeästi feminismiä ja vahvaa naisliittoa. Tarvitsemme kokoavan voiman, joka ohjaa puolueen poliittista linjaa ja pitää huolta sorretuista ihmisryhmistä. Tarvitsemme tulta ja tappuraa, mutta myös auttavaa kättä ja siltojen rakentajaa”, linjaa Nyroos.

Tapanilan työväentalolle oli kokoontunut yli 30 demarinaisten kokousedustajaa eri puolueosastoista. Poliittisen tilannekatsauksen kokouksessa piti lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila.

Nyroos valittiin myös Helsingin ehdokkaaksi kansallisen Demarinaisten liittohallitukseen. Demarinaisten liittohallitus valitaan tulevana viikonloppuna Tampereella.

 

Keskustelua aiheesta

Antti Rinteen vuoro kritisoida Petteri Orpoa – ”poliittinen manööveri”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Oppositiojohtaja, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne,

Sanasota opposition ja hallituksen välillä kiihtyy. Hallitus väittää, etteä julkisen sektorin lomarahaleikkaukset tehtiin kikyssä. Mm. SDP ja ay-liike ovat asiasta tyyten eri mieltä. Tämä käy viimeistään ilmi‪ oppositiojohtaja Antti Rinteen (sd.) uusimmasta Twitter-viestistä.

– Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo Iltalehdessä, että kritiikki lomarahaleikkauksia kohtaan on ”poliittinen manööveri”.

– Orpo on puoliksi oikeassa: Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus oli kokoomuksen ja hallituksen poliittinen manööveri. Aivan kuten EK:n Jyri Häkämies (kok.) on sanonut, Rinne sanoo.

Sanasodan odotetaan kovenevan, kun vaalit lähestyvät.

Keskustelua aiheesta

Perustuslakivaliokunta poistattaa lakiesityksestä alkoholin etämyynnin rangaistukset

Kuva: Kari Hulkko

Perustuslakivaliokunta ei hyväksy alkoholilakiin kaavailtua etämyynnin rangaistavuutta. Valiokunnan mukaan esityksen lakitekstissä etämyynti Suomeen ei ole kiellettyä, mutta lakiesityksen perusteluiden mukaan etämyynnistä pitäisi rangaista. Ristiriidan takia perustuslakivaliokunta vaatii, että lakiesityksestä poistetaan rangaistavuus.

Jos alkoholilain uudistuksesta mietintöä tekevä sosiaali- ja terveysvaliokunta haluaisi kieltää alkoholin etämyynnin, sen pitäisi selvittää, onko kielto edes EU-oikeuden kannalta mahdollinen.

Keskustelua aiheesta