Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulojen keskiarvo kasvoi reaalisesti 8,1 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan reaalitulot pysyivät sen sijaan edellisvuoden tasolla, ja kaikkiaan neljän pienituloisimman kymmenyksen tulotaso nousi yhteensä vain 0,3 prosenttia. Keskituloisten reaalitulot kasvoivat 1,5 prosenttia.

Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin nousi 1,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja sai arvon 29,1. Tuloerot ovat nyt suuremmat kuin kertaakaan sitten vuoden 2007, jolloin tuloerot kävivät viime vuosikymmenien huipussaan. Pienimmillään tuloerot olivat 1980-luvun puolivälissä.

Vuonna 2020 tuloerot kaventuivat, mitä osaltaan selittivät koronasulut. Niiden aikana monet keski- ja hyvätuloisetkin siirtyivät hetkeksi työttömyysturvaetuuksien saajien joukkoon.

PIENITULOISTEN osuus väestöstä kasvoi vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna ja palautui koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Pienituloisia oli viime vuonna 718  700 eli noin 40  000 enemmän kuin vuonna 2020, mutta suunnilleen saman verran kuin 2019.

Pienituloisten osuus asuntoväestöstä oli viime vuonna 13,2 prosenttia, kun se oli vuonna 2020 ollut 12,5 prosenttia. Asuntoväestöllä tarkoitetaan yksityisissä kotitalouksissa kirjoilla olevaa väestöä.

Pitkittyneesti pienituloisia oli 421  600. Nämä henkilöt olivat olleet pienituloisia vuoden 2021 lisäksi vähintään kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta. Kokonaan perusturvan varassa oli 241  200 henkilöä.

Pienituloisuus on suhteellista, ja sen raja on Eurostatin määritelmän mukaisesti 60 prosenttia mediaanitulosta. Yhden hengen taloudelle se tarkoitti viime vuonna noin 1  350 euron kuukausituloja.