Kiellon rikkomisesta voidaan langettaa 25 000 Hongkongin dollarin (2 900 euron) sakot tai vuoden vankeusrangaistus.

Hallintojohtaja Carrie Lamin mukaan kiellolla autetaan poliisia valvomaan järjestystä ja hillitään naamioituneiden mielenosoittajien ja mellakoitsijoiden riehuntaa. Demokratiaa puolustavien mielenosoittajien mielestä kielto on askel kohti autoritaarista hallintoa. Naamiokiellon mahdollistavaa lakia käytettiin vuonna 1967, kun Hongkongia ravistelivat mellakat ja vasemmistolaisen ääriliikkeen pommi- ja murha-aalto, jonka aikana kuoli yli 50 ihmistä. Silloinen brittihallinto antoi poliisille laajemmat valtuudet ottaa ihmisiä kiinni ja otti käyttöön lehdistön sensuurin.

Tuomioistuin päätti asiasta tänään. Naamiokiellon oikeuteen vieneet perustelivat vaatimustaan muun muassa sillä, että hätälait loukkaavat erityishallintoalueen perustuslakia.

Kiellon teho ei näytä olevan kummoinen, sillä tänäänkin Hongkongin katujen kaatosateessa on marssinut tuhansia kasvonsa peittäneitä mielenosoittajia. Naamioilla mielenosoittajat yrittävät sekä piilottaa henkilöllisyytensä että suojautua poliisin käyttämältä kyynelkaasulta.

Hallintojohtaja Lam ei ole suostunut merkittäviin myönnytyksiin. Poliittista ratkaisua hän ei ole löytänyt, joten poliisin ja mielenosoittajien yhteenotot ovat vain yltyneet väkivaltaisemmiksi. Kiinan 70-vuotisjuhlapäivänä tiistaina järjestetyissä suurissa protesteissa teini-ikäinen poika haavoittui poliisin luodista, kun mielenosoittajat kävivät poliisin kimppuun. Samoin kävi 14-vuotiaalle pojalle perjantaina.

Mielenosoittajat ovat myös käyneet rikkomassa paikkoja Hongkongin kymmenillä metroasemilla ja liikkeissä, joilla he uskovat olevan yhteyksiä Manner-Kiinaan. Eilen koko metroverkosto oli lähes kokonaan suljettuna lamaannuttaen kaupunkia, jonka metrot kuljettavat päivittäin miljoonia matkustajia. Tänään osa asemista on avattu, mutta monet asemat ovat edelleen kiinni erityisesti keskeisillä turistialueilla ja pahimman ilkivallan kohteeksi joutuneilla seuduilla.