Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Tuore selvitys alvin korotuksesta: vaikutus pienituloisiin aivan eri luokkaa kuin paljon ansaitseviin

iStock

Arvonlisäveron (alv) korotukset kohdistuvat keskimääräisesti eniten pienituloisiin, työttömiin, nuoriin sekä Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja Itä-Suomessa asuviin.

Demokraatti

Demokraatti

Tämä käy ilmi Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten selvityksestä.

– Sen sijaan alv-korotukset vaikuttavat keskimääräisesti vähiten suurituloisiin, yrittäjiin, ylempiin toimihenkilöihin, vähintään 55-vuotiaisiin ja Helsinki-Uudellamaalla asuviin, järjestön pääekonomisti Otto Kyyrönen toteaa tiedotteessa.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessä kiristää verotusta, mikä tarkoittaa ensi vuonna noin 1,4 miljardin euron korotusta verotukseen. Merkittävin päätös koskee arvonlisäverotuksen kiristämistä, jonka arvioidaan – dynaamiset vaikutukset huomioiden – lisäävän valtion tuloja 980 miljoonalla eurolla.

Sosten arvioissa on huomioitu yleisen alv-kannan korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin, makeis- ja suklaatuotteiden alv-korotus sekä 10 prosentin ALV-kannan piirissä olevien tuotteiden siirto 14 prosentin alv-kantaan.

Alv-korotukset kohdentuvat eniten pienituloisimmille (+0,75 %-yks.) ja vähiten suurituloisille (+0,53 %-yks.), järjestö laskee.

– Pienituloisten suhteellinen alv-taakka oli korkein ja suurituloisten vähäisin jo ennen uudistusta, eli Orpon hallituksen alv-korotukset vähentävät verotuksen progressiota. Pienituloisimpien talouksien käytettävissä olevista rahoista valtaosa menee päivittäiskulutukseen, joten siten myös alv-kantojen korotukset kohdistuvat näihin talouksiin, Kyyrönen huomauttaa.

SELVITYKSESTÄ käy myös ilmi, että keskimääräinen alv-taakka on pienin Helsingissä ja Uudellamaalla ja se myös kasvaa siellä vähiten. Tämä johtuu Sosten mukaan siitä, että käytettävissä olevat rahatulot olivat Helsinki-Uudellamaalla toiseksi korkeimmat, mutta kulutuksen osuus tuloista matalin.

Alv-taakka on korkein Etelä-Suomessa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä se myös nousee eniten.

Kyyrönen korostaa, että arvonlisäverotuksen korottaminen tilanteessa, jossa sosiaaliturvaa on jo merkittävästi heikennetty, ei ole kestävä tapa tasapainottaa taloutta.

– Talouskasvun elvyttämiseksi olisi järkevää korottaa suurituloisimpiin kohdistuvia veroja, jolloin pienituloisimpiin kohdistuvia säästöjä voitaisiin kohtuullistaa. Tämä lisäisi kotimaista kysyntää ja auttaisi taantuman taittamisessa.

Esimerkiksi yhteisöveron maltillinen korotus kahdella prosenttiyksiköllä lisäisi hänen mukaansa verotuloja lähes yhtä paljon kuin nyt tehtävät alv-korotukset.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE