Tämä käy ilmi tuoreesta Oxford Economicsin laatimasta Akava Works –selvityksestä EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksista Suomeen. Selvitys vertailee kolmea näkymää ja niiden taloudellista merkitystä.

– Jos Suomi saavuttaa myönteisimmän vihreän siirtymän näkymän, jota selvitys kuvaa ilmastojohtaja-käsitteellä, talouden vuotuinen kasvuvauhti on vuosina 2024-2050 keskimäärin vajaat 0,2 prosenttiyksikköä vahvempi kuin perusskenaariossa, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen arvioi tiedotteessa.

Vuonna 2050 reaalinen bruttokansantuote on 4,7 prosenttia suurempi kuin perusskenaariossa, hän sanoo.

VAIKUTUS reaalituloihin on Sorjosen mukaan vieläkin suurempi. Koko ajanjakson yhteenlaskettu reaalitulojen lisäys perusuraan verrattuna on noin 110 prosenttia suhteutettuna vuoden 2023 tulotasoon.

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren painottaa, että tämä tarjoaa suuria mahdollisuuksia ja Suomen on tehtävä parhaansa saavuttaakseen ilmastojohtajuus-kehityksen.

– Se kasvattaisi tuottavuutta ja vauhdittaisi talouskasvua sekä mahdollistaisi osaltaan nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen ilman, että joudumme turvautumaan jatkuviin sopeutustoimiin.

SELVITYKSEN mukaan Suomella on ilmastojohtajuuden rinnalla kaksi vaihtoehtoista näkymää vihreän siirtymän toteuttamisessa: perusskenaario ja viivästyneen kehityksen skenaario.

Perusskenaario on, että Suomi höllentää tavoitetasoa ilmastopolitiikassa, jolloin talouskasvu olisi heikkoa. Nykyiset julkisen talouden haasteemme jäisivät vaille ratkaisua pidemmäksi ajaksi.

Viivästyneen etenemisen skenaariossa edistys on verkkaista takaiskujen ja kitkatekijöiden takia. Tämä estäisi selvityksen mukaan Suomea houkuttelemasta yksityisiä investointeja, lisäämästä tuottavuutta ja saavuttamasta hiilineutraaliustavoitettaan vuoteen 2035 mennessä.

OXFORD Economicsin johtaja Felicity Hannon sanoo, että Suomella on useita kilpailuetuja, jotka tukevat hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Näitä ovat esimerkiksi runsaat luonnonvarat, uusiutuvien teknologioiden varhainen käyttöönotto ja yhteiskunnan nopea sähköistäminen.

– Jos Suomi toteuttaa tehokasta ja uskottavaa ilmastopolitiikkaa, se voi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa ja valaa sijoittajiin luottamusta. Skenaarioanalyysimme osoittaa, että tutkimus- ja kehityspanostusten ja vihreiden investointien lisääminen edistää Suomen innovatiivisuutta, kansainvälistä kilpailukykyä ja tuottavuutta ja samalla vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Ilmastopoliittiset tavoitteet, ympäristöhyödyt ja terve julkisen sektorin rahoitustilanne voidaan saavuttaa yhtä aikaa, Löfgren korostaa.

– Meidän pitää tehdä lujasti töitä, jotta kehityksemme ei putoa selvityksen esille tuomiin heikompiin vaihtoehtoihin.

VAHVAN kasvunäkymän tarjoavan ilmastojohtajuuden polku vaatii hänen mukaansa sitä, että Suomi ei tingi ilmastotavoitteista kotimaassa tai EU-tasolla.

– Esimerkiksi europarlamenttivaalien jälkeinen poliittinen riski, joka on nostettu esiin selvityksessä, loisi epävarmuutta ja hidastaisi taloudellista toimintaa. Kotimaiset ilmastotavoitteet pitää saavuttaa ja Suomen pitää tukea tieteen ja komission suosittelemaa EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Tästä asiasta päätetään eurovaalien jälkeen.

Löfgren painottaa tutkimusta, innovaatiotoimintaa ja koulutusta, jotta muutos toteutuisi. Ilmastojohtajuus on myös teknologinen harppaus ja vaatii osaavaa työvoimaa sekä osaamisen kehittämistä, hän huomauttaa.