Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

Tuore sivusto kertoo, miten Suomen kehitysyhteistyövarat on käytetty

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Ulkoministeriö on julkaissut datasivuston, joka kertoo mihin, miten ja milloin Suomen kehitysyhteistyövaroja on käytetty. UM toteaa tiedotteessaan, että tietojen tarjoaminen lisää kehitysyhteistyön avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Kehitysyhteistyön yksityiskohtaiset maksatustiedot ovat saatavilla vuodesta 2015 alkaen visuaalisessa muodossa. Sivusto on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tiedot ovat eriteltävissä esimerkiksi kehityspolitiikan painopisteiden, maiden ja toimialojen mukaisesti. Siten palvelusta löytyy tietoa muun muassa siitä, kuinka paljon kehitysyhteistyötä tehdään tietyssä maassa tai että kuinka paljon Suomen kehitysyhteistyövaroja on käytetty koulutuksen tukemiseen.

Ulkoministeriö kertoo, että palvelun sisältämät tilastot perustuvat OECD:n kehitysapukomiteassa DACissa sovittuihin tilastointikäytäntöihin. Openaid.fi-sivusto hyödyntää lisäksi kansainvälistä IATI-standardia (International Aid Transparency Initiative).

– Uskomme, että Openaid.fi nostaa Suomen sijoituksia kansainvälisissä kehitysyhteistyön läpinäkyvyysvertailuissa, sanoo kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikön päällikkö Ramses Malaty.

Suomi vahvistaa ruokaturvaa humanitaarisissa kriisimaissa

YK:n tänään julkistaman maailmanlaajuisen hätäapuvetoomuksen mukaan vuonna 2022 humanitaarista apua tarvitsee kaikkiaan 274 miljoonaa ihmistä 63 maassa. Tilanne on erityisen vaikea ravitsemuksen ja ruokaturvan näkökulmasta. Aliravittujen ihmisten määrä on noussut 811 miljoonaan. Koronaviruspandemia on entisestään lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa: yli 70 prosenttia humanitaarisilla kriisialueilla elävistä naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa.

Koska globaali humanitaarinen rahoitus ei riitä kattamaan kaikkia tarpeita, apua on kohdennettava yhä tarkemmin kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille. Suomen humanitaarisessa politiikassa korostetaan etenkin naisten ja tyttöjen ja vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioimista.

– Jo pitkään YK on todennut, että hätäapua tarvitsevia ihmisiä on enemmän kuin koskaan. Näin on ikävä kyllä myös tänä vuonna. Suomi lisää humanitaarista tukeaan, jotta ihmishenkiä voidaan pelastaa ja vähentää kärsimystä kriisialueilla. Keskitymme erityisesti parantamaan naisten asemaa ja helpottamaan vaikeaa ruokatilannetta, kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo ulkoministeriön tiedotteessa.

Suomi vahvistaa ruokaturvaa humanitaarisissa kriisimaissa Maailman ruokaohjelman WFP:n kautta. Yhteensä 14 miljoonan euron lisärahoitus ohjataan WFP:n toimintaan Afganistanissa ja Etiopiassa sekä kouluruokailuohjelmiin muun muassa Somaliassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Madagaskarilla.

Naisten aseman parantamista humanitaarisissa kriiseissä Suomi tukee yhdessä YK:n väestörahaston UNFPA:n kanssa. Suomen 4 miljoonan euron rahoituksen avulla muun muassa tarjotaan mahdollisuuksia turvallisiin synnytyksiin, tuetaan liikkuvien klinikoiden toimintaa sekä tarjotaan fyysistä ja psyykkistä hoitoa seksuaalisesta väkivallasta selviytyneille.

Lisätukea myönnetään myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle koronapandemiaan vastaamiseksi Afrikan sarvessa (3 miljoonaa euroa), YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:lle (3 miljoonaa euroa), Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n työlle Syyriassa (1,2 miljoonaa euroa), SPR:n kenttäsairaalan toimintaan Haitilla (miljoona euroa) sekä SPR:lle hätäapumateriaalin kuten telttojen ja keittimien lähettämiseksi Etiopiaan (0,5 miljoonaa euroa). Lisäksi suunnitteilla on lisätuki YK:n keskitetylle hätäapurahastolle Cerfille, jonka kautta Suomi on mukana reagoimassa äkillisiin katastrofeihin ja pitkittyneisiin alirahoitettuihin kriiseihin.

Loppuvuoden rahoituspäätösten myötä Suomen humanitaarinen apu vuonna 2021 nousee 113 miljoonaan euroon. Erityisesti Afganistanissa ja Etiopiassa humanitaariset tarpeet ovat kasvaneet jyrkästi samalla, kun kehitysyhteistyöohjelmien toteutus on hidastunut tai kokonaan keskeytynyt. Siksi varoja on näissä maissa siirretty pitkäaikaisesta kehitysyhteistyöstä humanitaariseen apuun. Tämä kasvattaa humanitaarisen avun kokonaissummaa ja korostaa osaltaan Afganistania ja Etiopiaa vuoden 2021 humanitaarisessa rahoituksessa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE