Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Tuore tutkimus osoittaa perussuomalaisten äänestäjäkunnan oikeistolaistuneen merkittävästi – puolue vetoaa pessimistisesti tulevaisuuteen suhtautuviin

Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kuvassa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Tuore, tänään ilmestynyt eduskuntavaalitutkimus tarkastelee erityisen syvällisesti perussuomalaista puoluetta ja sen kannattajakuntaa.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Erityinen mielenkiinto kohdistuu siihen, miten puolueen äänestäjäkunta on muuttunut vuoden 2011 niin sanotuista jytkyvaaleista vuoden 2019 vaaleihin.

Sami Borgin, Elina Kestilä-Kekkosen ja Hanna Wassin toimittamassa Politiikan ilmastonmuutos– Eduskuntavaalitutkimus 2019 -kirjassa perussuomalaisiin paneutuvat tutkijat Jussi Westinen, Ville Pitkänen ja Elina Kestilä-Kekkonen.

He toteavat perussuomalaisten äänestäjäkunnan oikeistolaistuneen merkittävästi.

Heidän mukaansa perussuomalaiset oli vielä vuoden 2011 vaaleihin asti SMP:läisessä hengessä pienen ihmisen asialla, mutta 2010-luvulla puolueen painopiste on siirtynyt entistä selvemmin maahanmuuttoon ja erityisesti 2019 eduskuntavaaleissa myös ilmastonmuutoskysymyksiin.

Tutkijat toteavat, että perussuomalaisille on ollut vihreiden tapaan ominaista haluttomuus sijoittaa itseään vasemmisto–oikeisto-akselille tai puhua vasemmisto–oikeisto-akselista politiikkaansa määrittävänä ulottuvuutena. Tämä on myös yleisempi eurooppalaisiin oikeistopopulistipuolueisiin liittyvä piirre.

Tutkimuksen johdannessa kirjan toimittajat toteavat, että nykyisen puheenjohtaja Jussi Halla-ahon kaudella jätkäpuolue ilman sosialismia -puhetapa näyttää vaimentuneen ja puolue näyttää oikeistolaistuneen talous- ja veropoliittisissa linjauksissaan. Tosin tämän todetaan voivan olla osittaista seurausta puolueen nykyisestä roolista vasemmistovetoisen hallituksen oppositiopuolueena.

Kirjan toimittajien mielestä on kuitenkin vielä osin avoin kysymys, missä määrin taustalla on systemaattinen ohjelmallinen tai strateginen muutos vai lähinnä uuden puheenjohtajan haluttomuus käyttää vanhalle puheenjohtajalle ominaisia sananparsia.

Politiikan ilmastonmuutos on pääraportti akateemisesta tutkimushankkeesta, jossa oikeusministeriö toimii aineistonkeruun rahoittajana. Tutkimus perustuu pääosin kyselyaineistoon (1 598 äänioikeutettua suomalaista), jonka Taloustutkimus Oy keräsi vuoden eduskuntavaalien 2019 jälkeen.

Suhde muihin puolueihin kiristynyt.

Westisen, Pitkäsen ja Kestilä-Kekkosen mukaan perussuomalaisten äänestäjäkunta on liukunut vaali vaalilta yhä selvemmin oikealle, kun vastaajia on pyydetty sijoittamaan itsensä vasemmisto–oikeisto-akselille asteikolla 0–10. Vuoden 2011 vaaleissa puolueella oli vielä melko paljon (30 %) itsensä vasemmalle sijoittavia äänestäjiä, mutta heidän osuutensa putosi selvästi jo vuoden 2015 vaaleissa (16 %) ja säilyi ennallaan 2019 vaaleissa.

Perussuomalaisten puoluehajaannus sinisiin ja perussuomalaisiin tapahtui vuonna 2017.

Perussuomalaiset on kasvattanut kannatustaan erityisesti yrittäjien keskuudessa, ja he sijoittavat itsensä keskimääräistä useammin oikealle. Toisaalta Perussuomalaiset on kuitenkin edelleen leimallisesti työntekijöiden puolue, sillä noin 40 prosenttia puolueen äänestäjistä on ammattiasemaltaan työntekijöitä. Heistäkin enemmistö (58 %) mieltää itsensä ainakin jossain määrin oikeistolaiseksi. Nykyisin Perussuomalaiset on siis tutkijoiden mukaan  äänestäjäprofiililtaan selvästi oikeistopuolue.

Pieniä tuloeroja pitää hyvänä asiana kaksi kolmasosaa puolueen kannattajista (67 %), kun vielä vuoden 2011 vaaleissa tätä mieltä oli vielä 90 prosenttia.

Tutkijat summaavat, että perussuomalaisten äänestäjäkunnan oikeistolaistuminen vasemmisto–oikeisto-janalla ei kieli siitä, että he vaatisivat aikaisempaa enemmän kuria, perinteisiä arvoja tai kristillistä arvopohjaa tai että oikeistolaistuminen liittyisi vähemmistökielteisyyteen. Ennemmin tulokset osoittavat, että yleinen oikeistolaistuminen on kulkenut käsi kädessä taloutta koskevien näkemysten kanssa.

Perussuomalaisten äänestäjien suhtautuminen erityisesti SDP:hen, keskustaan, vihreisiin ja vasemmistoliittoon on muuttunut tutkimuksen mukaan aikaisempaa kielteisemmäksi. Kokoomukseen sen sijaan suhtaudutaan jopa aavistuksen positiivisemmin kuin aikaisemmin.

Kokoomuksen kannattajia lukuun ottamatta myös muiden puolueiden arvio perussuomalaisista oli 2019 vaalien jälkeen kielteisempi kuin vuoden 2015 vaalien jälkeen. Perussuomalaisten ja muiden puolueiden kannattajien välit ovat siis kiristyneet. Someaikakaudella kauna liberaalien punavihreiden ja perussuomalaisten välillä näyttää vain syvenevän.

Vaikka puolueen johto on vaihtunut, perussuomalaisten äänestäjät eivät kuitenkaan olleet vuoden 2019 vaaleissa maahanmuutto- tai vähemmistövastaisempia kuin 2010-luvun alussa. Läheskään kaikki perussuomalaisten äänestäjät eivät myöskään ole asenteiltaan vähemmistö- tai ympäristövastaisia.

Kannatus työväestön keskuudessa laski.

Tutkijat kiinnittävät huomiota myös siihen,  että perussuomalaisten äänestäjäkunta ei ole muuttunut koostumukseltaan ja poliittiselta orientaatioltaan 2010-luvulla (talousoikeistolaistumista lukuun ottamatta) vastaavassa määrin kuin puolueen eduskuntaryhmä.

Vuonna 2011 eduskuntaan valitusta 39 edustajan ryhmästä valittiin enää yhdeksän samaa edustajaa eduskuntaan vuonna 2019. Tästä yhdeksän poliitikon joukosta neljä (Halla-aho, Hakkarainen, Immonen, Eerola) on profiloitunut vahvasti maahanmuuttokysymyksissä.

Tutkijat summaavat, että SMP:läinen perintö on nykyisin vähissä, ja sosiaalipoliittisten kysymysten esillä pidolla eduskuntaan aikoinaan nousseet naiset ovat käyneet vähiin eduskuntaryhmässä. Lisäksi moni vuoden 2019 vaaleissa uutena eduskuntaan tullut on pitänyt esillä voimakkaasti maahanmuuttokysymyksiä.

Perussuomalaisten äänestäjäkunta on ollut eduskuntapuolueista miesvoittoisin. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolueesta tuli vielä entistä miesvoittoisempi.

Perussuomalaisten nousu suureksi puolueeksi on ollut läpileikkaavaa liki kaikissa ikäluokissa. Perussuomalaiset kerää tasaisesti kannatusta 1960-, 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla syntyneiltä.

Vaikka perussuomalaiset on ollut jo kolmissa peräkkäisissä vaaleissa työntekijöiden suosikkipuolue, kannatus työväenluokkaan samastuvien keskuudessa kuitenkin laski noin 30 prosentista 21 prosenttiin vuoden 2019 vaaleissa, jotka SDP voitti.

Perussuomalaiset oli suosituin puolue vuonna 2019 myös alempaan keskiluokkaan samastuvien joukossa. Se on suosittu myös työttömien ja pitkäaikaistyöttömien parissa. Sen yrittäjäkannatus ponnahti vuoden 2019 vaaleissa 30 prosenttiin.

Puolue ei kuitenkaan ole enää vain matalimmin koulutettujen puolue. Yliopistokoulutuksen saaneet eivät sitä juuri äänestä, mutta ammattikorkeakoulututkinnon käyneissä kannatus oli 17 % vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Ylivoimaisesti miesvoittoisin.

Tutkijat kysyvät myös, onko perussuomalaisista tulossa talouspessimistien puolue. Perussuomalaisten kannatus kasvoi vuoden 2019 vaaleissa hyvin voimakkaasti niiden keskuudessa, jotka arvioivat Suomen talous- tai työllisyystilannetta negatiivisessa valossa suhteessa kahteen edelliseen vuoteen. Sen sijaan kannatus suorastaan romahti niiden keskuudessa, jotka arvioivat Suomen talouden ja työllisyyden tulevaisuusnäkymiä optimistisesti.

Tutkijat toteavatkin, että perussuomalaiset eivät puhuttele niitä, jotka näkevät tulevaisuuden valoisana. Puolue vetoaa sekä niihin, jotka suhtautuvat Suomen tulevaisuudennäkymiin pessimistisesti, että niihin, jotka suhtautuvat oman kotitaloutensa talous- ja työllisyysnäkymiin synkeästi.

Toisessa vaalitutkimuksen artikkelissa tutkijat Elina Kestilä-Kekkonen ja Josefina Sipinen analysoivat, missä määrin perussuomalaisten kannattajakunta ennen puolueen jakaantumista ja sen jälkeen muistuttaa muiden länsieurooppalaisten radikaalioikeistolaisten puolueiden kannattajakuntaa.

Tosin on ajateltu, että vielä 2010-luvun puolivälissä puolueen johto, ohjelma ja hallituspolitiikka eivät noudattaneet eurooppalaista radikaalioikeistolaista yleislinjaa. Vuoden 2017 puoluejakaantumisen jälkeen tilanne on tutkijoiden mukaan mahdollisesti muuttunut.

Tutkijat toteavat, että populistiseen radikaalioikeistoon kuuluvien puolueiden talouspolitiikka on usein sekoitus sääntelyn vähentämistä ja verojen alentamista sekä taloudellista nationalismia ja hyvinvointisovinismia. Kansakunnan varallisuus tulisi varata vain kantaväestön tai ainakin hyvinvoinnin ylläpitoon osallistuvien käyttöön.

Kestilä-Kekkonen ja Sipinen hyödyntävät European Social Survey (ESS) -tutkimusohjelman kyselyaineistoa, joka mahdollistaa sen, että aineistojen avulla voi tarkastella puolueen kannattajakuntaa sekä ennen että jälkeen puolueen hajoamisen. Vertailussa on perussuomalaisten lisäksi kuusi länsieurooppalaista radikaalioikeistopuoluetta.

Tutkijoiden mukaan eurooppalaisessa vertailussa perussuomalaisten kannattajakuntaa ei voi luokitella populistiseen radikaalioikeistoon yhtään sen selkeämmin nyt kuin ennen puolueen hajoamista

Perussuomalaisten kannattajakunta on muihin tarkastelun kohteena oleviin puolueisiin verrattuna ylivoimaisesti miesvoittoisin ja myös kaikkein korkeimmin koulutettua. Jälkimmäistä löydöstä selittää osittain Suomen yleinen korkea koulutustaso.

Perussuomalaisten kannattajakunta sijoittaa itsensä eurooppalaisten oikeistoradikaalipuolueiden kannattajiin nähden lähimmäksi poliittista keskustaa. Kannattajat eivät siis sijoita itseään puolueen hajoamisen jälkeen sen enempää oikealle kuin ennen hajoamista.

Maahanmuuttoasenteissa perussuomalaisten kannattajat eivät edusta muihin tutkimuksessa verrattuihin oikeistoradikaalipuolueiden kannattajakuntiin nähden tiukinta linjaa. Suomessa puolueen kannattajat kuitenkin profiloituvat maahanmuuttoon selvästi kielteisemmin suhtautuvina kuin muiden eduskuntapuolueiden kannattajat.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Päätoimittajalta
17.9.2020
Työtöntä kannattaakin auttaa eikä rangaista – uusi malli ei ota heiltä, joilla ei ole otettavaa
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE