EU:n monivuotisen budjetin ja 750 miljardin euron elpymispaketin hyväksyminen on tyssännyt esteeseen, sillä Unkari ja Puola eivät ole antaneet yksimielisyyttä vaativalle hyväksynnälle tukeaan.

Kokonaisuus on hyväksyttävä sekä jäsenmaita edustavassa neuvostossa että EU-parlamentissa ennen kuin EU-maat voivat saada käyttöönsä tuiki tärkeät varat koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä toipumiseen.

Unkari ja Puola vastustavat kokonaisuuteen kuuluvaa oikeusvaltiomekanismia, joka kytkee EU-tukien käytön oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Oikeusvaltiomekanismista pystytään päättämään jäsenmaiden määräenemmistöllä, mutta budjettipäätöksiin tarvitaan yksimielisyyttä.

–  Valokeila osoittaa nyt Unkariin ja Puolaan. Me odotamme heiltä ymmärrystä sille, että tämä on yksi kokonaisuus, jossa oikeusvaltiomekanismi on oleellinen ja tärkeä osa.

Viestiä Unkarin ja Puolan suuntaan vietiin Tuppuraisen mukaan ”selkokielellä”. Hän kuvailee, että maakaksikkoon kohdistuu nyt paineita monelta suunnalta.

Tuppurainen luottaa Saksan kykyihin

Puheenjohtajamaa Saksa on kertonut työskentelevänsä väsymättä ratkaisun löytämiseksi ja Tuppurainen sanoo luottavansa siihen, että Saksa onnistuu avaamaan pattitilanteen.

–  Puheenjohtajamaa Saksa on ennenkin näyttänyt kykynsä ratkaista hankalia tilanteita. Jos markkinareaktioita katsotaan, niin vaikuttaa siltä, että markkinoilla luotetaan siihen, että EU löytää tähänkin hankalaan pattitilanteeseen ratkaisun.

Ratkaisun löytymisestä Tuppurainen sanoo olevansa varovaisen optimistinen. Hänen mukaansa on kuitenkin vielä liian aikaista arvioida, venyykö kiista esimerkiksi joulukuun EU-huippukokoukseen asti.

Bulgaria estää Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvottelujen käynnistämisen

Eurooppaministerit keskustelivat myös muun muassa EU:n laajentumisesta. Sopu jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa saavutettiin keväällä, mutta nyt Bulgaria on estänyt neuvottelujen varsinaisen aloittamisen Pohjois-Makedonian osalta.

Bulgarian vastustuksen taustalla on historiallinen kiista. Bulgaria vaatii, että Pohjois-Makedonia tunnustaisi valtionsa ja kielensä alkuperän bulgarialaiseksi, mutta Pohjois-Makedonia ei halua suostua Bulgarian vaatimuksiin.

Tuppurainen sanoo toivovansa, että historiaan liittyvät erimielisyydet saataisiin soviteltua, jotta Länsi-Balkanille voitaisiin lähettää laajemmin rakentavaa viestiä siitä, että uudistuminen kannattaa ja tuo myönteisiä tuloksia EU:n puolelta.

–  Toive olisi, että voitaisiin edetä laajentumiseen suhteen mahdollisimman ripeällä aikataululla, Tuppurainen sanoi.

STT–Heta Hassinen