tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Turistibussi törmäsi puuhun Mannerheimintiellä – osa matkustajista loukkaantui

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä liikenne on ruuhkautunut, kun turistibussi suistui kadulta ja törmäsi puuhun.

Bussissa oli 41 matkustajaa, joista osa on loukkaantunut. Yksi autossa ollut on loukkaantunut vakavasti.

Turistibussin kuljettaja sai tiettävästi sairauskohtauksen, kertoo poliisi.

Onnettomuus sattui Mannerheimintie 33:n kohdalla aamukymmenen jälkeen.

Alkoholiuudistus sai kansanterveystieteilijän hikeentymään – ”Talous ei voi kasvaa, jos annamme kansalaisten sairastua ja kuolla käsiin”

Kuva: Jari Soini

Kansanterveystieteilijä Mikko Vienonen oli matkalla illanvieton jälkeen kotiin vuonna 2006. Hän oli lähtenyt liikenteeseen pyörällä, koska tiesi nauttivansa alkoholia. Vienonen joi illan aikana kolme olutta. Sen ei pitänyt olla pitkälle miehelle paljon. Matkakaan ei ollut pitkä.

– En edes kokenut olevani erityisen humalassa.

Jo lähellä kotia hän ajoi yhtäkkiä jalkakäytävän reunukseen ja kaatui. Silmälasit rikkoutuivat, ja hän sai leikkauksen vaatineen kallonmurtuman. Se oli selkeä muistutus. Alkoholin haitat saattavat osua kenelle tahansa.

Vienosen mukaan Suomen turvarajat alkoholiannosten viikkomäärässä ovat liian korkeita. Esimerkiksi Kanada on laskenut niitä.

– Alkoholin systemaattisessa käytössä riippuvuus syntyy hitaammin kuin tupakoinnissa. Suomalaisten tapana on ajatella, ettei alkoholin haitat koske juuri heitä itseään, koska he ovat ”kohtuukäyttäjiä”. Näin ei kuitenkaan ole. Monet suomalaiset hehkuttavat eurooppalaisia juomatapoja, mutta unohtavat samalla niidenkin terveysvaikutukset.

Ongelma on siinä, että alkoholin kulutusta ei voi kasvattaa ilman lisääntyviä haittoja.

Suomen alkoholilakiuudistus on asia, joka on saanut Vienosen viime aikoina hikeentymään. Kaupan ja panimoteollisuuden näkemykset ovat ohittaneet asiantuntijoiden lausunnot. Vienonen ei näe mitään järkeä hallituksen esityksessä pidentää Alkon ja ravintoloiden aukioloaikoja, saati saada vahvemmat oluet ja limuviinat kauppoihin.

– Alkoholin kulutusta ei voi kasvattaa ilman lisääntyviä haittoja. Kustannuksista vastaa aivan muu taho kuin alkoholilla rikastuvat.

Vienosesta korruptio on myös rakenteellista, ja Suomen raja on jo ylittynyt alkoholilakiuudistuksessa korruption puolelle. Jos päätöksiä tehtäisiin vahingossa tai tiedon puuttuessa, sen Vienonen ymmärtäisi. Nyt näin ei ole. Hallitus korostaa valinnanvapautta, vaikka alkoholin kohdalla se ei keskushermostoon vaikuttavana ja riippuvuutta aiheuttavana toimi.

– Jos jokaisessa kaupassa ja kioskissa on tavallista vahvempi vaihtoehto, kuluttaja valitsee sen. Uudistuksessa ei ole vastuita ja se on mun mielestä pelottavaa. Talous ei voi kasvaa, jos annamme kansalaisten sairastua ja kuolla käsiin.

Lue koko Mikko Vienosen haastattelu torstain 17.elokuuta Demokraatista ja katso video.

Uudistusmielinen Laajasalo: ”Uskon, että Jumala loi maailman”

Kuva: lehtikuva/linda manner

Helsingin seuraavaksi piispaksi valittiin keskiviikkona Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo. Hän aloittaa tehtävässä marraskuun alussa, kun nykyinen piispa Irja Askola jää eläkkeelle. Kun Askola lopettaa tehtävässään, Suomen kaikki kymmenen piispaa ovat miehiä.

Laajasaloa, 43, on luonnehdittu liberaaliksi papiksi. Hänen mielestään kirkon ei tarvitse keksiä olemassaolonsa oikeutusta uudelleen. Hän kuitenkin pitää kiinnostuksen häviämistä ja monien seurakuntien jäsenmäärän vähenemistä suurena haasteena.

– Jokaisessa kirkon pöydässä mietitään vastausta siihen. Jos siihen olisi helppo patenttiratkaisu, se olisi jo keksitty, Laajasalo sanoi.

– Pääkysymys on, miten kirkko voi olla ihmisille merkityksellinen.

Laajasalo toivoo, että kirkon toimintaan, esimerkiksi diakoniatoimintaan ja kuoroihin, saataisiin myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä käy jumalanpalveluksissa.

Aluksi kuuntelua

Laajasalo tuli valituksi piispanvaalin ensimmäisellä kierroksella. Hän sai 795 ääntä, kun Jaana Hallamaa sai 388 ja Kaisamari Hintikka 359 ääntä.

– Tämä on hyvin liikuttava ja hämmentävä hetki, Laajasalo sanoi valintansa jälkeen.
Hän kertoo haluavansa lähteä tehtäväänsä nöyränä.

– Jumala loi ihmiselle kaksi korvaa ja yhden suun. Toivon, että voin kuunnella ja kuulla, ja vasta sitten lähteä tekemään omia linjauksia.

Laajasalo kannattaa kirkon yhtenäisyyttä ja sisäistä ymmärrystä. Samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen suhteen hän haluaa jatkaa edeltäjänsä linjalla eli kannattaa yhteisen päätöksen tekemistä kirkolliskokouksessa.
Viime aikoina Suomessa on puhuttanut kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden suuri määrä.

– On paljon sellaisia, jotka ovat kääntyneet kristityiksi ja ovat aidosti vaarallisessa tilanteessa kotimaassaan. Suhtaudun hyvin kriittisesti siihen, että lähdettäisiin arvioimaan jonkun uskon tasoa.

Usko ja tiede eivät ristiriidassa

Laajasalolle Raamattu on Jumalan sanaa, annettu ilmoitus.
– Kun luetaan sitä, täytyy muistaa että välissä on 2 000–3 000 vuotta kulttuurihistoriaa, kielitiedettä ja tulkintoja. Raamattua täytyy tutkistella, Laajasalo sanoi.

Hän uskoo, että Jumala on luonut maailman.

– Se ei ole ristiriidassa biologian, fysiikan tai kemian tutkimuksen kanssa. Tämä on tärkeä näkökulma. Ei ole mitään syytä asettaa vastakkain uskoa ja tiedettä.

Laajasalolle Jumala merkitsee kolmiyhteistä Jumalaa, joka haluaa ihmiselle hyvää.

– Kun ihminen kuolee, kuoleman voittaja Jeesus johtaa meidät taivaaseen. Sitä ei järki ymmärrä. Se on viime kädessä se syy, miksi kirkko on pystyssä. Että kuolema ei ole piste, vaan pilkku.

Anssi Rulamo, Heta Hassinen, STT

 

 

 

Teemu Laajasalosta Helsingin uusi piispa – murskavoitto vaalin ensimmäisellä kierroksella

Kuva: Lehtikuva

Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo on valittu Helsingin hiippakunnan seuraavaksi piispaksi.

Piispanvaalin alustavassa tuloslaskennassa äänimäärät jakautuivat kolmen ehdokkaan kesken seuraavasti: Teemu Laajasalo sai yhteensä 795 ääntä, Jaana Hallamaa 388 ääntä ja Kaisamari Hintikka 359 ääntä.

Äänioikeus oli hiippakunnan papeilla sekä samalla määrällä seurakuntien valitsemilla maallikkojäsenillä. Äänioikeutettuja oli yhteensä 1788.

Tulokset vahvistetaan illan tuomiokapitulin istunnossa.

Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.11.2017. Piispan virkaan vihkimys järjestetään Helsingin tuomiokirkossa 12.11.2017.

Keskustelua aiheesta

”Historiamme suurin huijaus” – omistatko omakotitalon syrjäseudulta? Mikael Jungnerilla on sinulle hyvin huonoja uutisia

SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner väittää Facebook-päivityksessään, että Suomea rakennetaan nyt uusiksi ja uuteen paikkaan.

Jungner laskee, että seuraavan 25 vuoden aikana rakennetaan miljoona uutta asuntoa ja niistä peräti 750 000 tulee Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudulle.

Mitä tämä tarkoittaa? Jungner vastaa.

”Kun Suomen väkimäärä ei ole kasvussa, tarkoittaa tämä sitä, että sadattuhannet asunnot muualla muuttuvat arvottomiksi. On niillä toki käyttöarvo mutta ei jälleenmyyntiarvoa.”

Jungner kärjistää, että ”pidetään koko Suomi asuttuna” -höpötys on paljastumassa historiamme suurimmaksi huijaukseksi.

”Suurimman hinnan siitä maksavat huijatut. He jotka rakensivat haja-asutusalueille asuntonsa. Nimittäin syrjäseudun omakotitalon hinnalla saa kohta Helsingistä enää yhden jäätelötuutin.”

Poikien elinajanodote korkein Ahvenanmaalla, tytöillä Pohjanmaalla

Kuva: Thinkstock

Vastasyntyneiden poikien elinajanodotteissa on isoja eroja alueittain, selviää tuoreesta analyysista. Vuonna 2015 syntyneiden poikien matalimman ja korkeimman elinajanodotteen ero on noin neljä vuotta.

Korkein poikien elinajanodote on Ahvenanmaalla, reilut 80 vuotta. Etelä-Savossa se on reilut 76 vuotta.

Tyttöjen korkeimman ja matalimman elinajanodotteen ero on kaksi vuotta. Korkein odote on Pohjanmaan yli 85 vuotta ja matalin Pohjois-Karjalan lähes 83 vuotta.

Porin konsernihallinnossa toteutettuun analyysiin on käytetty Kelan ja THL:n tietoja. Analyysi on osa sote-uudistusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta