Opettajan työskennellyt Inandi on ollut Turkin pidätysmääräyksen alla vuodesta 2019. Syy tähän ovat hänen epäillyt linkkinsä islamilaiseen Gülen-liikkeseen, jota Turkki syyttää maan vuoden 2016 sotilasvallankaappausyrityksestä.

Inandin vaimo väittää, että miestä pidettäisiin vankina Turkin konsulaatissa Bishkekissä.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Turkin tiedustelupalvelu on kaapannut laittomasti lukuisia Gülen-liikkeeseen linkittyviä ihmisiä laittomasti viime vuosina. Yhdysvaltalaisjärjestö Freedom House arvioi, että Turkki on suorittanut tällaisia operaatioita yli 30 maassa.

Kosovossa oikeusjuttuja

Kidnappauksia on tapahtunut etenkin Afrikassa, Keski-Aasiassa ja Balkanilla, joissa Gülen-liike on toiminut aktiivisesti. Freedom House uskoo, että Turkki on käyttänyt näissä valtioissa hyväkseen vaikutusvaltaansa ja maiden heikkoa oikeusjärjestelmää gülenistien kidnappaukseen.

Se, että epäiltyjä gülenistejä on ”noudettu” näiltä alueilta, liittyy myös siihen, että liike on toiminut kyseisissä maissa aktiivisesti aikana, jolloin Turkin valtapuolue AKP ja Gülen-liike tekivät yhteistyötä. Gülen-liikkeen kouluja avattiin tuolloin laajalti muun muassa Afrikassa.

Toukokuussa Gülenin veljenpoika Selahaddin Gülen katosi Keniassa nairobilaiselta poliisiasemalta, vaikka oikeus oli kieltänyt hänen luovuttamisensa Turkkiin. Myöhemmin hänestä julkaistiin kuva käsiraudoissa Turkin pääkaupunki Ankarassa.

Balkanilla Kosovossa Turkin toimet ovat aiheuttaneet sisäpoliittista kuohuntaa. Niin Kosovon tiedustelupalvelun entinen johtaja kuin kaksi muuta virkamiestä ovat syytteissä virka-asemansa väärinkäytöstä, koska nämä luovuttivat Turkille kaksi Güleniin linkittyvissä kouluissa työskennellyttä maaliskuussa 2018.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sanoo STT:lle, että on tapauskohtaista, miten innokkaasti eri maiden viranomaiset ovat pyrkineet eliminoimaan liikettä.

–  Afrikassa se on monin paikoin ollut näkyvää. Sitten esimerkiksi Keski-Aasiassa hallinnot ovat vastustelleet Turkin painostusta.

Vain vähän sympatiaa

Vaikka ihmisoikeusrikkomukset ovat saaneet moitteita, eivät ne välttämättä herätä Turkissa niin suurta paheksuntaa. Hallinnon tukijat näkevät liikkeen vaarallisena, ja myöskään hallinnon vastustajilta ei heru usein sympatiaa.

Syy tähän on se, että Gülen-liike teki alkuaikoina tiivistä yhteistyötä Erdoganin hallinnon kanssa ja sen on katsottu auttaneen itsevaltaisuudesta syytetyn presidentin valtaannousua.

–  Gülenistejä pidetään laajoissa piireissä vastenmielisenä ryhmänä, ei vähiten sen vuoksi, että liikkeen toimijat tehtailivat sekulaarioppositiota vastaan useita tekaistuja syytteitä aikaisemmalla kaudella, sanoo Alaranta.

–  Vain harva korottaa ääntään sen puolesta, että gülenistit ovat mahdollisista aiemmista teoistaan huolimatta oikeutettuja laillisuusperiaatteen mukaiseen kohteluun eikä mitään kollektiivisia rangaistuksia tulisi toimeenpanna, hän lisää.

STT / Sanna Raita-aho