-  Merhaba, askerim (Tervehdys, sotilaani).

Presidenttien tapaaminen alkoi noin 20 minuuttia aikataulusta jäljessä. Johtajien lehdistötilaisuus on määrä pitää työlounaan ja neuvottelujen jälkeen noin klo 15.45 Suomen aikaa. Lisäksi Niinistöllä on tämän jälkeen vielä oma mediatapaaminen.

Aamupäivällä Niinistö vieraili Turkin tasavallan perustajan Mustafa Kemal Atatürkin mausoleumilla, jossa hän laski seppeleen. Seppeleenlasku kuuluu Turkissa korkean tason vierailuiden protokollaan.

Niinistö kertoi ennen matkaansa, että hän menee Turkkiin vastaanottamaan Erdoganin ilmoituksen Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia koskevasta päätöksestä.

-  Turkkilaiset ovat toivoneet, että olen paikalla kuittaamassa vastauksen, kun he tästä päätöksestä ilmoittavat, Niinistö kertoi presidentin kanslian välittämässä sähköpostissa keskiviikkona, jolloin Turkin-matkasta ilmoitettiin.

NIINISTÖN vierailu Turkkiin alkoi eilen, jolloin hän kävi Turkin kaakkoisosassa maanjäristyksen tuhoalueilla.

Niinistön mukana Turkissa vierailee myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Niinistön ja Erdoganin piti tavata alun perin Turkin suurimmassa kaupungissa Istanbulissa, mutta tapaaminen siirrettiin Ankaraan aikataulusyistä. Tarkempaa syytä ei ole avattu.

TURKKI ja Unkari ovat ainoat sotilasliitto Naton jäsenmaat, jotka eivät vielä ole hyväksyneet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden ennen 14. toukokuuta pidettäviä Turkin vaaleja. Ruotsin jäsenyyden ratifiointi jää myöhemmäksi. Jäsenyysprosessin aikana on käynyt ilmi, että Turkki suhtautuu nihkeämmin Ruotsin kuin Suomen hakemukseen.

Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin mukaan Ruotsi on valmistautunut tilanteeseen, jossa Turkki ilmoittaisi aikeistaan ratifioida vain Suomen Nato-jäsenyys. Toisaalta ex-pääministeri Magdalena Andersson totesi vastikään, että Suomen aikaisempi liittyminen ei olisi hyväksi Ruotsille ja että se olisi takaisku myös Naton avoimien ovien politiikalle.

TUTKIJA Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista toteaa Twitterissä olevan selvää, että nykyisen tai seuraavan hallituksen tärkeimpiä välittömiä tehtäviä olisi saada Ruotsi Naton jäseneksi niin pian kuin mahdollista.

-  On Pohjois-Euroopan puolustuksen ja sitä kautta Suomen suuri etu, ettei Ruotsin jäsenyys jäisi roikkumaan pitkäksi ajaksi, hän toteaa.

Hän heittää jatkokeskustelua varten idean, voisiko Suomi ja mahdollisesti myös Norja julistaa Ruotsille turvatakeet tarvittaessa erikseen.

Niinistö on luvannut jatkaa työtä myös Ruotsin Nato-jäsenyyden edistämiseksi.

Helsingin yliopiston tutkija Katalin Miklossy arvioi torstaina, että Turkin mahdollinen ilmoitus siitä, että se ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden, luo Unkarille paineet tehdä samoin. Unkari on useaan kertaan lykännyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien käsittelyä.

SUOMEN poliittisen johdon Nato-kannasta kerrottiin virallisesti 12. toukokuuta 2022, kun Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoittivat kannattavansa Suomen hakeutumista Natoon.

-  Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi, presidentti ja pääministeri totesivat yhteisessä tiedotteessaan.

Tulevista hidasteista saatiin esimakua heti seuraavana päivänä, kun Erdogan sanoi, ettei Turkki suhtaudu myönteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.

Valtiojohdon tehtyä asiasta virallisen päätöksen Suomen jäsenyyshakemus toimitettiin Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille Brysselissä 18. toukokuuta yhtä jalkaa Ruotsin kanssa.

Sanna Raita-aho, Saila Kiuttu, Niilo Simojoki/STT