Lintuinfluenssan levittyä suomalaisille turkistarhoille kesällä 2023, määräsivät viranomaiset noin 485 000 turkiseläintä yhteensä 74 tarhalta lopetettavaksi. Lopetetuista eläimistä maksettiin turkistarhoille noin 40 miljoonaa euroa korvauksia.

VTV:n huomautuksen taustalla on eläinoikeusjärjestö Animalian kantelu asiasta. Animalia kertoo tiedotteessa, että VTV:ltä saaduista laskelmista ilmenee, että kettujen ja supikoirien keskimääräinen korvaus eläintä kohden on vaihdellut 60 eurosta 90 euroon. VTV:n ratkaisun mukaan sinikettunahkojen keskihinta huutokaupassa oli 45 euroa epidemian alkaessa.

– Maksetut korvaukset olivat siten jopa kaksinkertaiset eläinten markkina-arvoon verrattuna. Huomioiden turkisalan pitkäaikaisen kannattavuuskriisin, moni tarhaaja tienasi lintuinfluenssakorvauksilla huomattavasti paremmin kuin vuosiin nahkojen myynnillä, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo tiedotteessa.

KANSANEDUSTAJA Helena Marttilan (sd.) mielestä vakavat virheet korvauksissa osoittavat, miksi turkistarhauksen hallittu lopettaminen on välttämätöntä sekä eettisesti että taloudellisesti.

Hän pitää kestämättömänä, että veronmaksajat joutuvat kantamaan elinkeinon poikkeuksellisia terveysturvallisuus- ja tautiriskejä samalla, kun eläintautikorvausten määräytymisestä on paljastunut vakavia ongelmia.

– On korkea aika lopettaa miljoonien hassaaminen epäeettiseen ja tulevaisuudettomaan elinkeinoon. Liikaa maksetut lintuinfluenssakorvaukset ovat varmasti omiaan kääntämään yleisen mielipiteen yhä voimakkaammin turkistarhausta vastaan, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa toimiva Marttila sanoo tiedotteessa.

Marttila pitää myös oikeustajun vastaisena, ettei virheellisin perustein maksettuja korvauksia voida periä takaisin.

– Hallituksen on selvitettävä, kuinka paljon korvauksia maksettiin liikaa, miksi lainvastainen menettely pääsi syntymään ja millä lainsäädäntömuutoksilla vastaava estetään tulevaisuudessa, Marttila vaatii.

MARTTILA hoputtaa maa- ja metsätalousvaliokuntaa laatimaan viipymättä mietinnön turkistarhauksen kieltämistä koskevasta Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloitteesta.

Valiokunta järjesti aloitteesta julkisen asiantuntijakuulemisen jo marraskuussa 2024. Marttilan mukaan valiokunta käsittelee kansalaisaloitteen jatkoa ensi viikon kokouksessaan.

– Valiokunnalla on ollut yli kaksi vuotta aikaa käsitellä aloitetta. Ensi viikolla on vihdoin päätettävä mietinnön laatimisesta ja laadittava työlle selkeä aikataulu. Yli 100 000 aloitteen allekirjoittanutta suomalaista ansaitsee sen, että eduskunta käsittelee asian loppuun eikä hautaa sitä vaalikauden päättyessä, Marttila painottaa.

Marttilan mukaan eläinten hyvinvoinnin lisäksi terveysturvallisuus on yksi painavimmista perusteista puuttua elinkeinon harjoittamiseen.