Mustafa Kemal Atatürk julisti Turkin tasavallan perustetuksi 29. lokakuuta 1923. Tasavalta rakennettiin 600-vuotiaan Osmanien valtakunnan raunioille.

Turkkilaisten valloitettua Konstantinopolin vuonna 1453 valtakunta oli alueellinen suurvalta satojen vuosien ajan. Suurimmillaan Osmanien valtakunta oli 1600-luvulla, jolloin se hallitsi Anatolian lisäksi laajoja alueita Lähi-idässä, Kaakkois-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa.

1900-luvulle tultaessa valtakunta oli jo jäänyt pahasti jälkeen muista Euroopan suurvalloista, ja sitä kutsuttiinkin yleisesti “Euroopan sairaaksi mieheksi.” Ensimmäinen maailmansota koitui kohtaloksi Osmanien valtakunnalle, sillä turkkilaiset taistelivat sodassa hävinneiden keskusvaltojen puolella ja sodan jälkeen voittajavallat jakoivat imperiumin omiin lohkoihinsa. Turkki menetti tuolloin alueensa Lähi-idässä, joista muodostettiin monet nykyisistä arabivaltioista.

MUSTAFA Kemal – jolle Turkin parlamentti myöhemmin myönsi nimen Atatürk, “turkkilaisten isä” – lähti rakentamaan uutta tasavaltaa aivan eri periaatteille kuin millä vanha imperiumi oli toiminut.

Atatürk halusi modernisoida Turkkia, joka oli teollisella aikakaudella jäänyt jälkeen länsimaista. Siinä missä Osmanien valtakunnassa islam oli ollut keskeinen ideologinen pilari, Turkin tasavalta julistettiin 1920-luvulla sekulaariksi. Atatürk halusi pitää uskonnon erossa politiikasta.

Atatürk kielsi perinteisen turkkilaisen pukeutumisen ja kannusti pukeutumaan länsimaiseen tyyliin. Hän myös korvasi vanhan turkkilaisen kirjoituksen latinalaisilla aakkosilla, mikä kohensi merkittävästi lukutaitoa maassa. Lisäksi Atatürk siirsi pääkaupungin Istanbulista Ankaraan.

Naisten asema parani myös huomattavasti, ja naisia alettiin kannustaa opiskelemaan. Naiset saivat yhtäläisen äänioikeuden vuonna 1934, aiemmin kuin esimerkiksi Ranskassa ja Sveitsissä.

-  Hän avasi valistuneille turkkilaisille naisille tien koulutukseen ja ammatteihin. Olemme ylpeitä hänestä, kertoo 60-vuotias entinen kirjallisuuden professori Guzide Tufekci uutistoimisto AFP:lle Atatürkin patsaan juurella Kemaliyen kaupungissa.

Sata vuotta tasavallan perustamisen jälkeen naisten asema esimerkiksi politiikassa on kuitenkin jäänyt varsin pieneksi, vaikka viralliset oikeudet ovat samat kuin miehillä.

ATATÜRK kuoli vuonna 1938. Hän on edelleen Turkissa valtavan kunnioitettu. Vieraillessaan Turkissa maaliskuussa presidentti Sauli Niinistö laski seppeleen Atatürkin haudalle Ankarassa.

Atatürkin periaatteet ovat ohjanneet Turkin hallituksia hänen kuolemansa jälkeenkin. Turkki päätti toisen maailmansodan jälkeen suuntautua länteen ja liittyi sotilasliitto Natoon 1950-luvulla. Suomestakin tuli Turkin liittolainen tänä vuonna, kun se liittyi Natoon huhtikuussa – Turkin venkoiltua Suomen hakemuksen ratifioinnin kanssa kuukausien ajan.

Vakaata demokratiaa Turkista ei kuitenkaan tullut. Armeija on useamman kerran syrjäyttänyt sekularismiin vedoten hallituksia, joita se on pitänyt liian islamistisina. Myös kurdien pyrkimykset oman valtion luomiseen ovat horjuttaneet Turkin vakautta viime vuosikymmeninä.

2000-luvulla kehitys on kulkenut poispäin monista Atatürkin visioista. Nykyisen presidentin Recep Tayyip Erdoganin ja hänen AK-puolueensa valtakaudella islamin rooli politiikassa on kasvanut. Samalla lehdistönvapaus ja poliittiset vapaudet ovat kaventuneet, etenkin vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen.

Viime vuonna Turkki ilmoitti, että sen virallinen englanninkielinen nimi on jatkossa Turkeyn sijaan kotoperäinen Türkiye.

Turkki on myös pyrkinyt ottamaan yhä vahvempaa roolia Lähi-idän johtovaltiona, ja se on osapuolena esimerkiksi naapurimaansa Syyrian sodassa.

Satavuotispäivää juhlitaan ympäri Turkkia. Maan suurimmassa kaupungissa Istanbulissa pidetään esimerkiksi monia valonäytöksiä ja juhlanäyttelyitä.