-  Valtion puolella on käyty tätä tilannetta läpi, ja kunnille on laitettu nyt viestiä, että kesäkuussa pidetään seuraava neuvottelu, Rantala sanoo.

Valtio ja kunnat ovat neuvotelleet Länsiradan osakassopimuksesta, joka koskee hankkeen kustannusten jakamista.

Länsiradan tilanne on ollut viime aikoina epäselvä. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi huhtikuussa, että neuvottelut oli keskeytetty eikä niiden jatkuminen lähiaikoina ollut odotettavaa. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) taas sanoi, että Ranne on ”painanut paussia”. Hänen mukaansa ”stoppia ei voi painaa, koska Länsirata on hallitusohjelmassa”.

Länsirata on Helsingin ja Turun välille suunnitteilla oleva osittain kaksiraiteinen junayhteys. Länsirata-yhtiön osakkaina ovat Suomen valtio ja Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti sekä Kirkkonummi.

STT:n tietojen mukaan hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt asiaa.

Kunnat tekivät aiemmin ehdotuksen sopimuksesta, mutta se ei sopinut ministerivaliokunnan aiemman linjauksen raameihin. Valtion neuvottelijoiden saama mandaatti ei riittänyt, joten ministerivaliokunnan piti tarkistaa mandaattia. Tiedossa ei ole, mitä ministerivaliokunta tarkalleen linjasi.

Liikenne- ja viestintäministeriön Rantala ei myöskään kerro valtion puolen keskustelujen yksityiskohdista, sillä kyse on keskeneräisistä neuvotteluista. Rantala ei halua ennakoida, onko valtion kanta nyt sellainen, että ratkaisun löytymiselle on edellytyksiä. Valtion uusi ehdotus ei ole vielä valmis.

-  Emme ole vielä kunnille tehneet seuraavaa esitystä. Se on vielä valmisteilla. Sitten nähdään, kun kunnat ovat sitä saaneet tahollaan arvioitua, Rantala sanoo.

STT sai tietopyynnöllä haltuunsa Rantalan huhtikuussa lähettämän sähköpostiviestin ministereiden erityisavustajille. Viestistä uutisoi toukokuun alussa Iltalehti.

Viestissä Rantala kertoo, miltä osin kuntien ehdotus on ristiriidassa talouspoliittisen ministerivaliokunnan aiemman mandaatin kanssa. Kunnat haluaisivat esimerkiksi vaihtaa osuuksien maksamisten järjestystä ja saada valtiolta vahingonkorvauksia eli rahojaan takaisin, jos valtio päättäisi jossakin vaiheessa perääntyä hankkeesta.

YKSI kysymys on myös, ovatko kunnat valmiita laittamaan hankkeeseen lisää rahaa, jos hankkeen kustannukset esimerkiksi inflaation myötä kasvavat. Viestin mukaan ensimmäisen rakentamisvaiheen kustannusarvio on nyt 1,32 miljardia euroa.

STT kysyi Rantalalta, miten mahdollinen kustannusten kasvaminen vaikuttaa parhaillaan käytäviin neuvotteluihin. Hän sanoo, että valtiolla ja kunnilla on tiukat taloustilanteet.

-  Se on tietysti yksi olennainen osa tätä neuvoteltavaa sopimusta ja riskinhallintaa, että miten sellaisessa tilanteessa toimitaan, jos kustannukset kasvaisivat. Se on varmasti kaikille tärkeää, että siitä on sitten hyvin sovittu.

Valtio ja kunnat tekivät viime vuonna esisopimuksen, jossa valtion osuus ensimmäisen rakentamisvaiheen kustannuksista olisi 400 miljoonaa euroa ja kuntien niin ikään 400 miljoonaa. Loput hankkeen rahoituksesta oli määrä kattaa EU:lta saatavalla tuella ja vieraalla pääomalla. Viime vuoden haussa Länsirata ei saanut lainkaan EU-tukea.

Ministeri Ranne ei halunnut kommentoida neuvottelujen jatkumista STT:lle perjantaina.

Anni Keski-Heikkilä/STT