Orpon hallituksen hallitusohjelmassa todetaan liikenteen osalta, että liikenneverkkoa kehitetään koko Suomessa. Hallituksen liikennepolitiikan tavoitteena on koko Suomen kasvun ja elinvoiman lisääminen. Liikennepolitiikassa tuetaan kasvua, investointeja ja työllisyyttä, edistetään kestävien liikennemuotojen käytön mahdollisuuksia ja vähennetään päästöjä.

Raideliikenteestä tehdään entistä kilpailukykyisempi liikennemuoto lähes 1,4 miljardin euron erillisellä raideinvestointipaketilla, jolla rakennetaan uusia yhteyksiä (ns. tunnin juna Helsingistä Turkuun ) ja kehitetään nykyistä rataverkkoa. Ohjelmassa on mainittu muun muassa seuraavat hankkeet: päärataa kehitetään nykyisellä ratakäytävällä Helsinki-Tampere-välillä, toteutetaan kaksoisraide Oulun ja Limingan välillä ja sähköistetään Tornio-Kolari-väli. Myös Itä-Suomen yhteyksiä kehitetään lisäämällä Savon radan kapasiteettia ja nopeuksia Kouvolan ja Kuopion välillä.

Tarkastelin Väyläviraston tilastoja vuoden 2022 kaukoliikenteen matkustajamääristä ja tavaraliikenteessä kuljetettuja tonneja. Näihin lukuihin investointien pitäisi perustua. Tulos on hyvin selkeä. Turun niin sanottua tunnin junaa ei voi perustella matkustajamäärillä eikä tavaraliikenteellä. Helsinki-Turku-välillä oli vuonna 2022 vain 1,38 miljoonaa matkustajaa, kun Seinäjoki-Tampere välillä oli matkustajia peräti 3 miljoonaa eli kaksinkertainen määrä. Myös Kokkola-Seinäjoki-välillä matkusti peräti 1,85 miljoonaa matkustajaa.

Orpon hallituksen linjaus hylätä pääradan, Suomi-radan, asettaminen ykköskohteeksi rautateiden kehittämiseen hallituskaudella on hämmentävä. Tilalle tuli niin sanottu siltarumpupolitiikka, jossa sovittiin sulle-mulle politiikasta. Turun tunnin juna tuli tärkeimmäksi kohteeksi, vaikka tilastot kertovat muuta. On huolestuttavaa, jos tämä on hallituksen linja myös muissa asioissa.

Kirjoittaja on SDP:n entinen kansanedustaja ja kunnallisneuvos Seinäjoelta.
Mielipidekirjoitus on julkaistu aikaisemmin myös Ilkka-Pohjalaisessa.