Kun kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut hakija valittaa päätöksestään, valituksen perusteena on hyvin usein kristinuskoon kääntyminen. Asia käy ilmi Maahanmuuttoviraston tuoreesta tilastosta, ilmiöstä on kertonut muun muassa Helsingin Sanomat.

Suomesta sai viime vuonna myönteisen turvapaikkapäätöksen noin 40 prosenttia hakijoista, mikä on isompi osuus kuin edellisvuonna. Lisäyksen syynä on pitkälti kristinuskoon kääntymiset.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seuraavaksi arkkipiispaksi ovat ehdolla Heli Inkinen, Björn Vikström, Ilkka Kantola, Tapio Luoma ja Ville Auvinen.

Arkkipiispaehdokas, yliopettaja Heli Inkinen muistutti, että kirkkolakia muutettiin vuonna 2013 niin, että turvapaikanhakijoilla on mahdolista liittyä kirkkoon ja tulla kastetuiksi.

– Sitä ennen oli vähän absurdi tilanne, jossa suomalaiset voivat tehdä lähetystyötä maailmalla, mutta täällä Suomessa (turvapaikanhakijat) eivät meidän kirkkoomme voineet liittyä, jos ei ollut kaikki byrokratia kunnossa. Nyt se on mahdollista, se on iloinen asia, Inkinen sanoi.

– Kirkossamme on ohjattu, miten kasteelle voi päästä aikuisena. Meillä on aikuisrippikouluja, joita käyvät niin kantasuomalaiset kuin maahanmuuttajat. Uuden kirkkolain tultua on ohjeet, että maahanmuuttajan joka haluaa tulla kasteelle ja käy rippikoulua, pitää olla ainakin kolme kuukautta seurakunnan toiminnassa mukana, että hän saa kasteen.

Tentin juontaja HS:n toimittaja Anna-Stina Nykänen kysyi, onko kolmen kuukauden aika riittävä, jottei tarvittaisi käydä läpi Maahanmuuttoviraston uskon tutkimista?

– Varmasti siinä on monenlaisia mielipiteitä. Pitäisi ehkä vähän enemmän olla yhteistyötä seurakuntien, kirkkojen ja maahanmuuttoviraston välillä. Sitten on hyvä muistaa, että kaikki turvapaikanhakijat eivät liity meidän kirkkoon. On paljon muita kristillisiä yhteisöjä, joilla ei ole samanlaisia ohjeita kuin meillä, Inkinen sanoi.

Piispa, kansanedustaja Ilkka Kantola totesi, että nyt Korkein hallinto-oikeus on palauttanut hallinto-oikeuden tekemiä päätöksiä sillä perusteella, että on liian epämääräisesti ratkaistu uskonnollisen aseman muutoksen perusteet.

– Mitä tässä pitäisi tehdä on se, että luterilaisen kirkon johto ehkä muiden ja Ekumeenisen neuvoston kanssa olisi vahvassa kontaktissa maahanmuuttoviraston ja ehkä ministeriön kanssa katsoisi mitkä ovat pelisäännöt.

Kantola näkee asiassa syvällisen keskustelun paikan. Hän kysyy, keihin voi uskoa.

– Meillä on Teljän kirkkoherra julkisuudessa ilmaissut, että maahanmuuttovirasto sanoo huuhaaksi hänen antamaansa vakuutusta siitä, että tämä henkilö on käynyt rippikoulun ja perehdytetty kristinuskoon ja aidosti kääntynyt kristityksi, Kantola ihmetteli Maahanmuuttoviraston toimintaa.

Viitaten Teljän kirkkoherran kertomaan, Kantola on todennut aiemmin myös Facebookissa, että on vakavasti kysyttävä, onko maahanmuuttoviraston toiminta asianmukaista kaikilta osin (katso Faebook-päivitys tämän jutun alta).

”En usko, että kysymys on kevytkenkäisestä uskonvaihtamisesta

Lähetysjohtaja, arkkipiispaehdokas Ville Auvinen nosti esiin sen, että Maahanmuuttoviraston kristinuskoon liittyvät, uskon tietoperustaa kartoittavat kysymykset turvapaikanhakijoille ovat voineet olla hyvin vaikeita.

– Osa niistä toimenpiteistä mitä on toivottu ovat jo toteutuneet eli tapaukset missä on esitetty aivan liian vaikeita kysymyksiä, on jo muutaman vuoden takaa, arkkipiispaehdokas, Porvoon piispa Björn Vikström huomautti.

– Suomen ekumeeninen neuvosto on käynyt keskusteluja Maahanmuuttoviraston työntekijöiden kanssa, myöskin kouluttaneet (heitä) eli kyllä tässä on pyrkimys parempaan suuntaan, tämä on tärkeää pitää mielessä, Vikström totesi.

Arkkipiispaehdokas, Espoon piispa Tapio Luoma painotti hänkin viranomaisyhteistyön tärkeyttä. Hän totesi myös, että ei toisen uskon omaksuminen ole koskaan helppo asia.

– Minä en ainakaan usko, että näissä tilanteissa olisi mistään kevytkenkäisestä uskonnonvaihtamisesta kysymys.

Arkkipiispanvaalin ensimmäinen äänestyskierros käydään 8.2. Nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle kesäkuussa.