Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

D-analyysit

Turverekkaralli on lopetettava: turpeenpolton jatkaminen perustuu keskustan ajatukseen ”realistisesta vihreydestä”

Vapo
Pääkirjoitukset

DEMOKRAATTI

SDP:n pää-äänenkannattaja

Monen turpeenpolttolaitoksen porteilla on tälläkin hetkellä käynnissä päättymätön rekkaralli. Esimerkiksi Oulun Toppilan lämpövoimalan porteista ajaa sisään parhaimmillaan turverekka minuutin välein. Hurjaa liikennettä katsellessa tulee väkisinkin mieleen, voiko turpeenpoltto oikeasti olla linjassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Turpeenpolton jatkaminen perustuu keskustan ajatukseen ”realistisesta vihreydestä”. Tämän käsitteen pääministeri Juha Sipilä lanseerasi keskustan puoluekokouksessa Sotkamossa kesäkuussa. Suomeksi sanottuna ”realistinen vihreys” mahdollistaa sen, että suoalueiden omistajat voivat myydä turvetta energiaksi ilman huonoa omaatuntoa. Tärkeintä keskustalle on omien äänestäjien miellyttäminen sekä kotimainen energia ja sen työllistävä vaikutus.

Turve on kotimaisuudestaan huolimatta monella tapaa ongelmallinen energiamuoto. Sen hiilidioksidipäästöt ovat jopa kivihiiltä suuremmat.

Nykyhallituksen energiapolitiikka on epäloogista ja poukkoilevaa. Samalla kun Suomi on päättänyt luopua kivihiilen käytöstä energialähteenä vuoteen 2029 mennessä, turpeenpoltto saa fossiilisena polttoaineena edelleen merkittävää tukea.

Turve on kotimaisuudestaan huolimatta monella tapaa ongelmallinen energiamuoto. Sen hiilidioksidipäästöt ovat jopa kivihiiltä suuremmat. Tällä hetkellä turpeenpoltto tuottaa laskelmista riippuen 15–20 prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä, vaikka energiamäärä on reilusti alle 10 prosenttia Suomen tuotannosta.

Suoalueet ovat luonnonympäristöinä erittäin herkkiä. Ne tuhoutuvat turpeen nostossa helposti, mutta korjaantuvat hitaasti. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana suolintulajien kannat ovat pienentyneet kolmanneksen. Tähän turpeennostolla on ollut oma osuutensa.

Mikäli Suomi onnistuu luopumaan kivihiilen käytöstä vuoteen 2029 mennessä, kohdistuu seuraava paine turpeenpolton lopettamiseen.

Viime hallituskaudella päätettiin turpeennoston vähentämisestä ja uusiutuviin energiamuotoihin satsaamisesta. Nykyhallitus on vienyt sekä energiapolitiikan että ilmastopolitiikan taantumuksellisempaan suuntaan.

Vaalit käydään jo kahdeksan kuukauden päästä. Vaikka sote- ja maakuntauudistus haukkaakin ison osan vaalikeskustelujen ajasta, olisi energia- ja ilmastopolitiikkaankin varattava riittävästi vaalien ilmatilaa.

SDP lähtee ilmastopolitiikassaan siitä, että Suomen on siirryttävä hiilineutraaliin yhteiskuntaan viimeistään 2030-luvulla. Hallitusneuvotteluissa on siis ratkaistava turpeen energiakäytön jatko.

Mikäli Suomi aikoo tehdä oman osansa ilmastotavoitteiden täyttämiseksi, tuntuu turpeen energiakäytön jatkaminen 2030-luvulla lähes mahdottomalta. Mikäli Suomi onnistuu luopumaan kivihiilen käytöstä vuoteen 2029 mennessä, kohdistuu seuraava paine turpeenpolton lopettamiseen. Tavoitteena voisi olla, että viimeinen turverekka ajaa lämpövoimalan portista sisään vuonna 2032.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE