Työmarkkinat
7.11.2019 08:12 ・ Päivitetty: 7.11.2019 08:12
Tutkija: Käsitys työtaisteluiden kustannuksista on myös ay-liikkeen sisällä muuttunut olennaiseksi kysymykseksi
Ekonomisti Antti Koskelan eilen julkaistussa tietokirjassa Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa todetaan, ettei Suomi ole kansainvälisessä vertailussa erityisen lakkoherkkä maa, vaan pohjoismaista keskitasoa.
Koskela esittää myös, että lakkojen kustannusvaikutusten laskenta on Suomessa ja kansainvälisesti lapsenkengissä ja perustuu lähinnä yksinkertaisiin arvioihin. Lisäksi arviointiin liittyy ajoittain myös tarkoitushakuisuutta.
”Suomalaisessa julkisessa keskustelussa lakkojen aiheuttamia kustannuksia kauhistellaan yleisesti. Tyypillistä näissä laskelmissa on tarkoitushakuisuus ja epäjohdonmukaisuus. Lakkojen aiheuttamat kokonaiskustannukset työnantajille ovat kuitenkin pienet. Esimerkiksi sairaspäiviä on tyypillisesti yli satakertainen määrä verrattuna lakkopäiviin. Lisäksi tyypillistä lakkouutisoinnissa on käyttää tietyllä aikavälillä toteutumatta jäänyttä tuotantoa, joka on eri asia kuin menetetyt voitot.”
SAK:n historiaa kirjoittanut dosentti Tapio Bergholm kommentoi kirjaa sen julkistamistilaisuudessa. Hän huomautti, että nykyään nähdään myös yhden päivän lakkoja, joilla on oma logiikkansa.
– Käsitys työtaisteluiden kustannuksista on myös ammattiyhdistysliikkeen sisällä muuttunut olennaiseksi kysymykseksi. Eli tehdään lyhyitä, ovelia, halpoja mutta mahdollisimman paljon sekaannusta aiheuttavia työtaistelutoimia. Tämä on tullut osittain Englannista, jossa ay-liikkeen jäsenmaksut ovat pienempiä ja muutenkin resurssit heikompia.
Lakko työtaistelun muotona on Koskelan kirjan mukaan kehitetty teollistuvan yhteiskunnan olosuhteisiin ja toimii erityisen tehokkaasti teollisessa tuotannossa. Bergholm puolestaan sanoo, että Suomessa kaikki lakkoilevat poliiseista alkaen.
– Yksi asia, joka saattaa selittää lakkojen vähentymistä oli se, että jos Suomessa pyrki ylittämään yleistä linjaa, täytyi tehdä lakkovaroitus ja usein mennä lakkoon. Suomessa työmarkkinalogiikka oli pitkään sellainen, että tupot tehtiin teollisuuden liukuma-alojen ehdoilla niin, että se oli niille lattia ja kiinteäpalkka-aloille katto.
Lisää aiheesta
Bergholm sanoo, että nyt matalan inflaation ja palkkaliukuman oloissa tämä dynamiikka on kadonnut.
– Näyttää siltä, että nyt Tehy ja Super kokevat, että on sittenkin ollut palkkaliukumaa ja ne ovat jääneet jostain paitsi.
Bergholm näkee, että matalan inflaation aika on osittain ay-liikkeen heikkouden syy.
– Keskuspankit ovat voittaneet sodan vähän liiankin hyvin ja itse asiassa tuottavuus, investoinnit ja työelämän murros on liian niukkaa sen takia, että meillä ei ole inflaatiota ja voimakasta ay-liikettä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Työmarkkinat
7.11.2019 07:36
Uusi lakkokirja ravistelee – Nyt avautuu työmarkkinakonkari: ”Erittäin julma, kiirastuli melkein”
Politiikka
6.11.2019 02:00
Lakkojen kustannusvaikutuksia kauhistellaan yleisesti, mutta ei pitäisi, arvioi tutkija, joka iskee nyt lujasti: ”Tyypillistä näissä laskelmissa on tarkoitushakuisuus ja epäjohdonmukaisuus”