Lukuisat Euroopan maiden johtajat ovat tänään kokoontuneet Ukrainaan hyökkäyssodan alkamisen kolmivuotispäivänä.

Paikalla ovat muun muassa Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb sekä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Ursula von der Leyen lupasi EU:lta pikaisesti lisäapua Ukrainalle 3,5 miljardin edestä. Summa on osa laajasta 50 miljardin euron tukirahastosta. Eri maat ovat tänään julkistaneet uusia tukipaketteja Ukrainalle.

Samalla Eurooppa osoittaa olevansa hereillä tilanteessa, jossa Ukrainaa pusketaan nopeasti kohti rauhanneuvotteluja etenkin USA:n toimesta.

LINNAINMÄKI summaa, että tällä viikolla eletään jälleen ratkaisevia hetkiä Ukrainan kannalta. Muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian pääministeri Keir Starmer vierailevat Washingtonissa eri päivinä, Macron on jo saapunut paikalle tänään.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas matkustaa hänkin Yhdysvaltoihin huomenna tavatakseen ulkoministeri Marco Rubion.

Linnainmäki painottaa, että Euroopan pitäisi saada oma pakkansa kasaan.

– Von der Leyen totesi Kiovassa, että hän esittää ensi viikolla Eurooppa-neuvostolle kokonaisvaltaisen suunnitelman Euroopan puolustuksen kohentamiseksi ja siitä hyötyisi myös Ukraina.

Von der Leyen ei vielä varsinaisesti esitellyt, mitä uudet avaukset ovat.

– Tietysti toivoa sopii, että Macron ja Starmer menevät Washingtoniin viime viikolla Pariisin kokouksissa valmistellun pelikirjan kanssa. Päätösten valmistelu tapahtuu varmasti kulisseissa, vaikka kaikesta ei vielä julkisuudessa tiedetä.

Huoli on kuitenkin se, että vauhti Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi on tällä hetkellä hurja. Linnainmäki lisää, että toki voi käydä niinkin, että keskustelut myös Venäjän ja USA:n välillä alkavat jossain välissä jumiutua.

Kyse on käytännössä siitä, onko Euroopan kriisitietoisuus vieläkään sillä tasolla, että se kykenee nopeasti tekemään riittävän rohkeita pelinavauksia Ukrainan tukemiseksi ja oman puolustuksensa vahvistamiseksi.

LINNAINMÄKI huomauttaa, että USA:ssa päätökset siitä, millä nopeudella Ukrainan tilanteessa edetään ja mitä tilanteesta tavoitellaan, tekee presidentti Donald Trump.

Kallaksen ja Rubion tapaamisella voi olla oma merkityksensä, mutta tärkein viestintäkanava, jota täytyy hyödyntää, on suora yhteys Trumpiin.

– Siinä mielessä Macronin ja Starmerin vierailut ovat kriittisempiä Euroopan kannalta.

Linnainmäki ennakoi, että Macron ja Starmer käyvät Trumpin kanssa keskustelua Ukraina turvatakuumalleista ja siitä, tulisiko eurooppalaisia joukkoja takaamaan Ukrainan turvallisuutta mahdollisen rauhan syntymisen jälkeen.

– Toinen asia keskusteluissa on rahallinen puoli: sekä sotilaallinen että taloudellinen tuki rauhan synnyttyä. Miten Ukrainan armeijaa voidaan vahvistaa ja täydentää sodan jälkeen ja miten Ukrainaa uudelleenrakennetaan sodan jälkeen. Tämä tulee olemaa kymmenien, todennäköisesti satojen miljardien kokonaisuus, mistä tapaamisissa puhutaan.

– Kun Trump on todennut, että hän haluaa rahoilleen vastinetta ja rahojaan takaisin, ei ihan siltä kuulosta, että hän olisi itse valmis maksamaan Ukrainan uudelleenrakentamista. Näihin tietysti sitten tarvitaan mukaan Eurooppaa.

VENÄJÄ on kertonut kantanaan, että se ei hyväksyisi Nato-maista tulevien joukkojen läsnäoloa Ukrainassa. Linnainmäki huomauttaa, että tämä on Venäjän ensimmäinen neuvottelupositio. Lännen ja Euroopan ei luonnollisesti pidä siihen taipua.

– Pidetään omia neuvottelupositioita ja – tavoitteita esillä ja koetetaan vaikuttaa siihen, että lopputulos olisi Ukrainan kannalta mahdollisimman hyvä.

Sinänsä Venäjän puheissa ole mitään yllättävää. Se on jo pitkään ennen Ukrainan sotaa toistellut etupiiriajatteluaan. Nyt maa vain jatkaa samalla nuotilla.

– He ovat tietysti iloisia siitä, että USA:sta ei ole suorilta käsin vielä mitään heidän ajatuksistaan torpattu.

USA:n neuvottelukulmaa onkin hämmästelty, vallankin, kun maasta on heti alkuunsa väläytelty sitä, että Venäjä saisi alueluovutuksia eikä Ukraina voisi päästä Natoon.

Venäjän osalta on spekuloitu jopa sillä, että maa saattaisi haluta vaikuttaa Naton tuoreimpien jäsenmaiden jäsenyyksien perumiseksi. Linnainmäki sanoo napakasti, ettei usko mihinkään Nato-jäsenyyksien peruuttamisiin. Hän toteaa, että Natossa ei edes tunneta tapaa, jolla tämä voisi olla mahdollista. Jäsenmaiden pitäisi itse haluta jättää Nato.

Enemmän kuin uusien Nato-jäsenmaiden kuten Suomen asemasta, Linnainmäki olisi vallitsevassa tilanteessa huolissaan entisten Neuvostoliiton valtioiden tilanteesta kuten vaikkapa Moldovan tai Georgian.

EUROOPALLA ja erityisesti Ukrainalla on luonnollisesti tällä hetkellä valtava tarve päästä vaikuttamaan USA:n ja Venäjän neuvotteluihin ja istumaan samaan pöytään.

Eurooppa tarvitsisikin Linnainmäen mukaan nyt nopeasti poliittista visiota ja nopeita päätöksiä.

– On tietysti hyvä asia, että Eurooppa-neuvosto kokoontuu ensi viikolla. Ymmärrän, että varsinkin isojen taloudellisten päätösten valmistelu vie aikansa. Mutta kyllähän pelko tässä on, että neuvottelut pahimmassa tapauksessa saattavat ajaa ohi Euroopan omasta päätöksenteosta.

Nyt on edettävä niin nopeasti, että kriittisesti Ukrainan tukemiseen suhtautuvat Unkari ja Slovakia saattavat pudota pois Ukrainan tukijoiden joukosta.

Linnainmäki sanoo, että olisi ongelma, jos kyseiset valtiot uhkaisivat konsensusta.

Oleellista on, että eurooppalaiset johtajat kokoontuvat pikaisesti huippukokoukseen ja istuvat tarvittaessa yötä myöten, jotta päätökset saadaan aikaan.

– Jos oikeasti kävisi niin, että Unkari ja Slovakia asettuisivat täysin vastahankaan ja uhkaisivat blokata kaikki merkitykselliset päätökset, jotka muut eurooppalaiset johtajat näkisivät tarpeellisiksi, tietysti silloin voidaan myös miettiä sitä, miten tarvittaessa edetään EU-rakenteiden ulkopuolella, Linnainmäki sanoo.

EU:N ulkoministerit keskustelevat tänään miljardien tukipaketista Ukrainalle muun muassa maan ilmapuolustuksen vahvistamiseksi. Summa saattaisi mediatietojen mukaan kohota 6-20 miljardiin euroon. Asiasta on määrä päättää EU-johtajien huippukokouksessa ensi viikolla.

Omaa puolustustaan EU on puolestaan kaavaillut vahvistavansa ohjaamalla siihen käyttämättömiä elpymispaketin varoja tai aluekehitystukia. Elpymispaketista on hyödyntämättä liki 100 miljardia euroa.

Linnainmäki sanoo, että rahaa pitäisi nyt irrottaa niin paljon kuin Euroopan puolustus vaatii. Oikea mittaluokka on puhua niin isosta potista kuin esimerkiksi EU:n elpymisrahaston käyttämättömät varat ovat.

– Toki pitää muistaa, että vaikka rahaa käytettäisiin merkittäviä summia, se ei automaattisesti johda siihen, että huomenna tai ensi viikolla olisi pystyssä uusia tehtaita. Se vie oman aikansa, että puolustusteollisuuden tuotantokapasiteetti nousee.

Lyhyellä aikavälillä kyse on siitä, miten Ukrainan neuvotteluasemaa voidaan vahvistaa sotilaallisella ja taloudellisella tuella. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (5-10 vuotta) kyse on siitä, miten Euroopan oma puolustus ja puolustusteollisuus olisivat riittävän vahvoja vastaamaan turvallisuusympäristön merkittävään epävarmuuteen.

DEMOKRAATTI esittää Linnainmäelle myös kyynisen kysymyksen, onko Euroopan tavallaan otettava kylmä sota tavoitteeksi, jottei tulisi kuumaa sotaa. Toisin sanoen vain riittävä varustautuminen takaa rauhan.

– En vertaisi kylmää sotaa siinä mielessä, että se oli hyvin erilainen tilanne. Silloin Eurooppa oli jakaantuneempi kuin nyt. Nyt suuri osa valtioista, jotka oli pakotettu olemaan osa Neuvostoliittoa tai heidän vaikutuspiirissään, ovat kuitenkin EU:n ja Naton jäseniä. Eurooppa on tässä mielessä hyvin yhtenäinen tällä hetkellä ja myös uhkakuva Venäjästä on aika pitkälti jaettu muutamaa valtiota lukuun ottamatta, Linnainmäki vastaa.

– Varsinaiseen kysymykseen: Näen niin, että se mikä ehkäisee konflikteja tai Ukrainan sodan laajentumista ja väärinymmärryksiä Venäjän taholta, on se, että Eurooppa olisi mahdollisimman yhtenäinen ja vahva puolustukseltaan sekä johdonmukainen omassa politiikassaan Venäjää kohtaan. Nämä ovat asiat, jotka ehkäisevät sitä, että Kremlissä tehtäisiin vahingossa johtopäätöksiä, ettei Naton pelote olisi uskottava tai ettei jotain tiettyä Nato-jäsenmaata puolustettaisi muiden toimesta, tutkija jatkaa.

SAKSASSA CDU voitti viikonloppuna pidetyt ennenaikaiset vaalit ja maan liittokansleriksi on nousemassa puoluetta johtava Friedrich Merz.

Linnainmäki toivoo, että toivottavasti Saksassa saadaan hallitus nopeasti pystyyn, sillä Euroopan kannalta olisi tärkeää, että Saksa saadaan aktiiviseksi ja poliittisesti toimintakykyiseksi. Saksa ja Ranska ovat perinteisesti olleet EU:n päätöksenteon merkittävät ajurit.

Von der Leyen muistutti tänään, että EU on tukenut eri tavoin Ukrainaa 134 miljardilla eurolla.

– Se on enemmän kuin kukaan muu, hän lisäsi ja lähetti todennäköisesti viestiä USA:lle ja sen presidentille Donald Trumpille, joka on väittänyt, että USA olisi tukenut Ukrainaa enemmän kuin Eurooppa.

Linnainmäki muistelee tässä yhteydessä Puolan ulkoministerin kääntäneen asian sukkelasti niin päin, että ehkä Trumpin puheet tarkoittavat sitä, että USA aikookin tukea Ukrainaa vielä merkittävästi lisää.

TÄNÄÄN on kerrottu, että Ukraina olisi loppusuoralla Yhdysvaltojen edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa mineraalisopimuksesta.

Linnainmäki toteaa, että Ukraina ei varmasti halua antaa mineraalioikeuksia pelkästään siitä hyvästä, mitä USA on tähän asti tehnyt.

He tarvitsevat lisää sotilaallista tukea ja myös Yhdysvalloilta turvatakuita. Pelkät Euroopan turvatakuut eivät olisi Zelenskyin mukaan riittäviä.

– Varmasti näitä kahta näkökulmaa Ukraina on koettanut keskusteluissa edistää Yhdysvaltain kovasta paineesta huolimatta.

Hyvä puoli mineraalisopimuksessa voisi olla myös se, että USA:lle tulisi taloudellinen intressi huolehtia Ukrainan turvallisuudesta.