Fideszillä on ollut Unkarin parlamentissa 2/3-enemmistö vuoden 2010 parlamenttivaaleista saakka. Unkarissa vuosia asunut Kallius keräsi etnografista aineistoaan viimeisimpien vaalien ympärillä vuosina 2017-2018. Hän seurasi vaaleihin valmistautumista Budapestin liberaalin eliitin näkökulmasta mutta vieraili myös Fideszin tapahtumissa.

Kallius on paitsi tutkija myös taustaltaan Fidesz-hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa vastustanut aktivisti.

– Fasismi-sana on monelle aika hurja ja saattaa tuntua poliittiselta kostolta järjestelmälle, josta en pidä. Minulla on ollut omat konfliktini Fidesz-hallinnon kanssa ja olen asemoitunut sitä vastaan, mutta joudun valitettavasti tuottamaan pettymyksen, koska tässä ei nyt ole kyse siitä, Kallius selventää.

– Griffin on määritellyt fasismin minimin palingeneettiseen ultranationalismiin, joka tarkoittaa kansan ultranationalistista uudelleensyntymää. Se on luonteeltaan tulevaisuuteen katsovaa ja vallankumouksellista.

Määritelmä istuu hyvin Fideszin ja pääministeri Viktor Orbánin puheisiin. Kalliuksen mukaan aikakautta kutsutaan virallisesti kansallisen yhteistyön järjestelmäksi. Orban on kutsunut sitä “vallankumoukseksi äänestyskopeissa”.

– Jos tätä poliittisesti kritisoi, että kutsun Fidesziä fasistiseksi, niin oikeastaan kritisoin liberaalia eliittiä, johon itsekin kuulun siitä, että en ole aikaisemmin kuunnellut mitä Fidesz sanoo.

FIDESZ hahmottaa kansakunnan uudelleensyntymän taustalle kommunismin romahduksesta alkaneen liberaalin demokratian epäonnistumisen.

– Fideszin mukaan järjestelmää ei koskaan uudistettu, vaan Unkaria hallitsi jälkikommunistinen liberaali eliitti. Oikea järjestelmän muutos toteutui vasta vuonna 2010.

Kalliuksen mukaan kritiikissä on myös perää. Unkarin vaikeudet olivat osa kommunismin kaatumisesta seurannutta yhteiskunnallista murrosta, joka vaivasi koko Itä-Eurooppaa.

– Sehän oli aivan järkyttävää varsinkin taloudellisesti. EU:lla on tässä näppinsä pelissä. Näitä maita integroitiin alusta saakka Euroopan sisämarkkinoihin, vaikka suurin osa liittyi EU:hun vasta 2004. Liian raju siirtymä loi kansan keskuuteen massiivista tyytymättömyyttä.

VAIKKA huonosti sujunut vaihdos kapitalismiin on olennainen osa selitystä illiberalismin nousulle, talousjärjestelmän muutos ei Kalliuksen mukaan yksin selitä Fidesz-hallinnon syntyä.

– Antropologit etsivät usein asioita, jotka säilyvät järjestelmästä toiseen.

Unkarin tapauksessa Kallius nostaa esiin liudan vanhaa alkuperää olevia vastakkainasetteluja, jotka Fidesz on nykyaikaistanut. Kallius puhuu tutkimuksessaan jaosta etnonationalisteihin ja kosmopoliitteihin, joka on päivitetty versio jaosta maaseudun ja urbaanin eliitin välillä.

– Habsburgien monarkian ajalla oli itä vastaan länsi, Unkari vastaan Itävalta, joka on nyt päivitetty muotoon Bryssel vastaan kansallisvaltio. On myös Soros vastaan Orbán ja kristinusko vastaan islam. Rakenne on hyvin kaksijakoinen ja se jatkuu yli poliittisten aikakausien.

Kallius viittaa unkarilaista alkuperää olevaan yhdysvaltalaiseen suursijoittajaan George Sorosiin, jonka Open Society -säätiö rahoitti Itä-Euroopan kansalaisyhteiskuntaa kommunismin romahduksen jälkeen. Fidesz on luonut Sorosin ympärille oman salaliittoteoriansa, joka on yhdistelmä antisemitismiä ja väitteitä Eurooppaan rahdattavista miljoonista pakolaisista.

– Fideszin propagandakoneisto tekee tätä todella hyvin. Se hyödyntää Unkarin julkista tilaa hallinnutta vastakkainasettelua, joka on ollut olemassa melkein 200 vuotta. Soros on päivitetty tähän.

SOROS rahoitti demokratialiikkeitä ympäri Itä-Eurooppaa jo 1980-luvulla. Eräs rahaa saanut oli Oxfordissa oikeustiedettä opiskellut nuori Viktor Orbán.

– Orbán tuli pois, kun Unkarissa alkoi järjestelmän muutos. Hän edusti nuoria unkarilaisia ja oli osa vastareaktiota kommunistiselle nuorisopuolueelle.

Myöhemmin Soros rahoitti muun muassa Keski-Euroopan yliopistoa (CEU), jonka Fidesz-hallinto karkotti Unkarista vuonna 2017. Karkotus on osa Fideszin laajempaa pyrkimystä kontrolloida akateemista tutkimusta, kansalaisyhteiskuntaa ja tiedonvälitystä.

Kallius kirjoittaa tutkimuksessaan siitä miten salaliitosta tuli Unkarissa todellisuutta. Hän kutsuu ilmiötä episteemiseksi romahdukseksi ja ottaa esimerkin omasta elämästään.

– En usko, että Sorosilla on suunnitelmaa tuoda Eurooppaan miljoonaa maahanmuuttajaa vuodessa, mutta minun entinen työpaikkani (CEU) joutui tämän takia muuttamaan maasta.

KALLIUS tarkoittaa esimerkiksi vuoden 2017 lakia, joka vaati ulkomaisella rahalla toimivat kansalaissjärjestöt rekisteröitymään ulkomaisiksi agenteiksi, ja vuoden 2018 Stop Soros -lakipakettia, joka kriminalisoi maahanmuuttajien auttamisen. Lakien seurauksena myös aktivistiryhmä, jota Kallius oli perustamassa päätti lopettaa toimintansa.

Vaali-iltana Kallius päätyi tahtomattaan Unkarin televisioon Sorosin agentiksi listattuna.

– Minut oli yhdistetty Unkarin vihreän puolueen johtoon, koska olin aiemmin palkannut vihreää puoluetta avustaneen afgaaniasianajajan, josta en oikeasti ollut ikinä kuullutkaan. Enkä ole ikinä elämässäni tavannut Unkarin vihreän puolueen johtajaa.

Kun salaliittoteoria muuttuu todellisuudeksi, se muuttaa Kalliuksen mukaan sosiaalisia suhteita.

– Viittaan siihen, että käynnissä on suurempi tietokulttuurin muutos. Olemme tottuneet Suomessa ja Pohjoismaissa siihen, että sisäinen ideamme siitä mikä on totta vastaa sitä, miten totuutta representoidaan (esitetään, kuvataan) muualla.

UNKARISSA mielenosoituksen osallistujat saattoivat Kalliuksen mukaan katsoa televisiosta uutista, jossa väitettiin, ettei mielenosoitusta ole.

– Se oli kokemus siitä, etteivät instituutiot kerro meidän todellisuudestamme.

Fideszin hallitsemassa Unkarissa on Kalliuksen mukaan nostettu ensisijaiseksi tietokulttuuri, jossa yhteisö ja yhteisön kertomus asettavat totuudelle reunaehdot. Ajatus on vastakkainen todennettavia havaintoja painottavalle, yksilökeskeiselle totuuskäsitykselle.

Kalliuksen mukaan meneillään oleva tietokulttuurin murros on globaali ja näkyy muun muassa Brexitin ja Donald Trumpin kaltaisissa ilmiöissä. Murros näkyy myös mediassa ja yliopistoissa esimerkiksi keskusteluna siitä, onko sukupuolentutkimus lainkaan tiedettä.

– Kansainvälisesti on käynnissä melko suuri pyrkimys määritellä uudelleen tiedeinstituutioita. Liberaalia kuvaa siitä mikä on objektiivista ollaan haastamassa.

– Unkarissa murros näyttäytyy valtakeskittymän vuoksi äärimmäisen vahvana.

SUOMESSA yhtä laaja-alainen tiedon uudelleen järjestely ei Kalliuksen mukaan olisi mahdollista.

– Meillä ei voi keskittää hallinnollista ja taloudellista valtaa samalla tavalla yhdelle puolueelle. En sen takia käyttäisi esimerkiksi fasistisen minimin termiä missään muussa kontekstissa kuin Unkarissa. En myöskään Puolassa, jossa on paljon enemmän hajautettua valtaa.

Unkarin epädemokraattiseen kehitykseen on reagoitu EU:ssa jäädyttämällä kehitysvaroja. Myös Unkarin tuleva EU-puheenjohtajuus on samasta syystä kyseenalaistettu. Samaan aikaan Unkari on lipsunut EU:n yhteisestä Ukraina-rintamasta ja muun muassa heittäytynyt hankalaksi Venäjä-pakotteiden suhteen.

Kallius muistuttaa, ettei Unkari saa pelkästään eurooppalaisten veronmaksajien rahaa, vaan maassa toimii paljon myös eurooppalaisia suuryrityksiä.

– Puhutaan siitä, että Unkari toimii venäläisellä öljyllä ja maakaasulla ja hanat pitäisi laittaa kiinni, että Unkari oppisi, että ei pidä kaveerata Putinin kanssa, mutta se mikä siellä menisi kiinni on Mercedes-Benzin ja Audin tehtaat. Valitettavasti elämme tällaisessa yhteyksien maailmassa.