– (Ulkoministeri) Pekka Haavistohan tuli vähän aikaa sitten takaisin Budapestistä ja sanoi, että kaikki on kunnossa ja odotetaan vain, että parlamentti alkaa käsitellä hakemusta. Tilanne on se, että Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto sanoi jo toukokuussa, että hän ei ole vakuuttunut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ja että Turkin herkkyys asiassa pitää ottaa huomioon.

Miklóssy oli oikeassa: Unkari ei ole pitänyt kiirettä ratifioinnin kanssa, päinvastoin. Prosessin tuoreimpiin käänteisiin lukeutuu Nato-maiden ulkoministerien kokous marraskuun lopulla Romanian Bukarestissa. Ulkoministeri Haavisto kertoi tuolloin saaneensa Unkarilta tiedon, että maa ratifioi Suomen hakemuksen helmikuun alussa ilman ennakkoehtoja.

Mutta vain kaksi viikkoa myöhemmin joulukuussa uutisoitiin, että Unkarin parlamentti aloittaakin keskustelun Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifioinnista 20. helmikuuta. Asiasta kertoi pääministeri Viktor Orbanin kansliapäällikkö Gergely Gylyas.

30 Nato-maasta 28 on ratifioinut Suomen ja Ruotsin hakemukset, viimeisimpänä Slovakia lokakuussa. Ratifiointi on edelleen tekemättä Unkarissa ja Turkissa. Kolmeen kuukauteen asiassa ei ole tapahtunut todellisia liikahduksia.

TUTKIJA Miklóssy vastaakin Demokraatille sunnuntaina, ettei lokakuun jälkeen ole tapahtunut mitään.

– Se (ratifiointi) ei itse asiassa riipu ollenkaan Suomen ja Unkarin välisistä suhteista, jotka ovat muutenkin aika huonot, vaan se on enemmän Unkarin osoitus Venäjälle, että Unkari EU:n ja Naton jäsenmaana hidastaa tai jarruttaa Naton itälaajentumista niin pitkään kuin pystyy. Tämä on se kuvio.

Miklóssy sanoo, että Unkarin hallituksen 85-prosenttisesti kontrolloima media on jo pitkään tukenut Venäjän viestiä ja myös unkarilaiset näkevät Ukrainan vähintäänkin osasyyllisenä sotaan.

– Kaikki kietoutuu siihen, että Unkari yrittää ylläpitää hyviä suhteita Venäjän kanssa.

Tutkija näkee, että ratifioinnin eteneminen riippuu myös siitä, mitä sodassa Ukrainassa ehtii tapahtua ennen helmikuuta.

– Minua henkilökohtaisesti kiukuttaa se, ettei Unkari huomioi yhtään Suomen asemaa. Täällä voi tapahtua mitä vain, koska meillä on yhteinen pitkä raja Venäjän kanssa. Takana on kylmänviileä oman edun tavoittelu välittämättä siitä, kuka on tulilinjalla ja mitä tapahtuu oikeasti Ukrainassa, Miklóssy sanoo Unkarin vetkuttelusta.

Miklóssyn mukaan Unkari on muuttunut kaikilla tasoilla niin epäluotettavaksi, ettei helmikuunkaan aikatauluja kannata pitää kiveen hakattuina.

MIKLÓSSY muistuttaa kuitenkin Unkarin ja sen hallituksen kohtaamista talousongelmista. Esimerkiksi EU:n oikeusvaltiomekanismissa Unkari joutui tulemaan vastaan varmistaakseen EU:n rahojen saamisen.

– Unkaria voitaisiin ehkä pystyä patistelemaan rahalla, mutta ei tässä oikein muuta ole. Unkarille on niin paljon tärkeämpää pitää hyvät välit Venäjään ja Unkari on jo täyttä päätä valmistautumassa sodan jälkeiseen aikaan, kuinka Venäjän kanssa toimitaan silloin.

Unkarin parlamentti on puolestaan täysin Fideszin hyppysissä sen ns. superenemmistön vuoksi ja asiat etenevät nopeasti silloin, kun asioiden halutaan etenevän.

– Parlamentti on tavallaan pelkkä kumileimasin.

Miklóssy sanoo, että jos pääministeri Viktor Orbán päättää, että Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista äänestetään, sitten niistä äänestetään. Hänen tietojensa mukaan Unkarin parlamentille oli annettu jo joulukuussa ennakkotieto äänestämisestä, mutta joka sitten vedettiin pois, kun Unkarin välit kiristyivät EU:n kanssa.

Monenlaiset käänteet ovat siis yhä mahdollisia.

Katalin Miklóssy, jos Unkarin parlamentti alkaa käsitellä Nato-hakemuksia, minkälainen se prosessi on, voiko se mennä nopeastikin?

– Kyllä. Unkarissa lakeja tehdään puolessatoista päivässä.

– Kuten sanoin, parlamentilla ei ole merkitystä. Tämän takia en oikeastaan ymmärrä, että jos he ovat muka niin myönteisiä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle, siitä olisi voitu äänestää jo kesällä.

Äänestetäänkö hakemuksista helmikuussa?

– He ovat antaneet niin monta päivämäärää. Todennäköisyys on 50 %. Jos ei tapahdu mitään uutta mullistavaa. Jos taas oikeusvaltiomekanismissa tulee ryppyjä tai sodassa tapahtuu jotain uutta, kaikki on riippuvaista tästä.

SUOMESSA Nato-prosessin pitkittyminen on johtanut lähestyvien vaalienkin vuoksi keskusteluun siitä, pitääkö Suomen viedä oma prosessinsa niin pitkälle kuin vain on mahdollista ennen Unkarin ja Turkin ratifiointeja.

Esimerkiksi ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on sanonut Demokraatin haastattelussa, että hänen mielestään Suomen päätös Natoon liittymisestä on saatava valmiiksi ennen eduskuntavaaleja tällä vaalikaudella.

– Se olisi signaali siitä, että edetään niin päättäväisesti kuin mahdollista. Se lisää painetta Turkille, kun Suomi etenee johdonmukaisesti eikä jää haahuilemaan. Se näyttäisi vahvalta. Jos sitä jäädään miettimään pitkäksi aikaa, se saattaa näyttää vähän heikolta.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on ollut toisella linjalla. Vanhasen ehdotuksen mukaan ulkoasiainvaliokunta valmistelisi mietintönsä lähes valmiiksi mutta viimeistelisi sen vasta, kun Unkari ja Turkki ovat ratifioineet Suomen hakemuksen.