Ulkomaat
4.11.2020 07:37 ・ Päivitetty: 4.11.2020 07:37
Tutkija: Tiukka vaali istuvan presidentin ja vastaehdokkaan välillä on epätavallista
Tiukaksi kiristyvä vaali Yhdysvaltain istuvan presidentin ja hänen vastaehdokkaansa välillä on epätavallista, joten ääntenlaskuvaiheeseen edenneitä Yhdysvaltain vaaleja voidaan kutsua yllätystiukoiksi. Näin arvioi tutkijatohtori Anna Kronlund Jyväskylän yliopistosta.
Kronlundin mukaan istuva presidentti on tavanomaisesti ollut selkeämmässä etulyöntiasemassa pyrkiessään toiselle kaudelle Yhdysvalloissa.
– Viimeisimpänä poikkeuksena (republikaanien) George W. Bush, joka hävisi (demokraattien) Bill Clintonille yhden kauden jälkeen.
Nykyinen presidentti, republikaanien Donald Trump on kuitenkin Kronlundin mukaan tällä tietoa pärjännyt vaaleissa jälleen paremmin kuin gallupit ennakoivat. Ääntenlaskun nykytilanteen perusteella Trump on säilyttänyt asemiaan osavaltioissa, jotka hän voitti puolelleen vuoden 2016 vaaleissa.
– Siitä näkökulmasta tässä on toisintoa vuoden 2016 vaaleista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että viime vaaleihin verrattuna Arizona on ainoa osavaltio, jonka demokraatit olisivat kääntämässä pois Trumpilta – mutta ääntenlasku on toki yhä kesken, Kronlund sanoo.
Useat ennusteet ja gallupit näyttivät demokraateille ja heidän presidenttiehdokkaalleen Joe Bidenille parempaa menestystä muun muassa Floridassa, Kronlund huomauttaa.
Ennakkoäänestyksestä tuli ennakkotapaus
Laaja ennakkoäänestys Yhdysvaltain presidentinvaaleissa saattaa Kronlundin mukaan vaikuttaa Yhdysvaltain äänestyskäytäntöihin tulevissa vaaleissa.
Nämä vaalit ovat hänen mukaansa monille osavaltioille selkeä ennakkotapaus siitä, että äänestyskäytäntöjä on mahdollista muuttaa esimerkiksi tukemaan ennakkoäänestämistä.
Toisaalta on mahdollista, että äänestyskäytäntöihin ja vuoden 2020 presidentinvaalien ääntenlaskentaan liittyviä kysymyksiä ratkotaan vielä oikeudessa, Kronlund arvioi.
Presidentinvaalien ääntenlaskun loppua saadaan vielä odotella, sillä eri osavaltiot muun muassa laskevat ennakkoääniä hyvin eritahtisesti. Se, miten kansalaiset Yhdysvalloissa odotteluun reagoivat, riippuu Kronlundin mukaan siitä, miten ehdokkaat puhuvat asiasta kannattajilleen ja kuinka pitkäksi odotus venyy.
– Eli odotellaanko päivä vai viikko. Tulossa on kuitenkin myös virallisia deadlineja siitä, milloin valitsijamiesten tulee äänestää tulevasta presidentistä.
Kongressin voimasuhteet vaikuttavat tulevan presidentin mahdollisuuksiin hallita
Olipa seuraava presidentti kumpi ehdokkaista tahansa, heidän toimintaansa ja Yhdysvaltojen suuntaan seuraavalla presidenttikaudella vaikuttaa ratkaisevasti, miten vaaleissa käy Yhdysvaltain kongressin voimasuhteille.
– Sillä on suuri merkitys sille, millaiset presidentin kyvykkyydet ovat hallita hänen tullessaan valtaan. Aikaisemmin väläyteltiin, että demokraatit saisivat niin sanotun värisuoran eli enemmistön edustajanhuoneeseen ja senaattiin, jolloin heidän olisi helpompi toteuttaa lainsäädännöllistä agendaansa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että edustajainhuone pysyisi demokraateilla, mutta senaatin tilanne on tiukka, joten kongressivoiton suuruus jäänee ainakin spekuloitua pienemmäksi, Kronlund sanoo.
STT–Salla Salmela
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.