Liike on Pyrhösen mukaan saanut lisää tuulta purjeisiinsa Donald Trumpin häviöstä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

–  Liikkeen jäsenet näkevät, että juuri nyt on “taisto päällä” ja niin sanotut ratkaisun hetket. Jos haluaa siis asettaa kysymyksen siitä, miten Trumpin häviö vaikutti, kannattaa kysyä asiaa, kun Yhdysvalloissa uusi presidentti on astunut virkaansa, hän kertoo.

QAnon-verkosto on saanut erityisen paljon huomiota vuoden 2020 aikana. Se sai alkunsa kuvanjako- ja keskustelusivusto 4chanilta lokakuussa 2017. Tuolloin nimimerkki “Q” alkoi julkaista viestejä, joiden liikkeen kannattajat uskovat antavan vihjeitä suuresta suunnitelmasta ja tulevista tapahtumista.

Pelastajan roolissa liikkeessä on Yhdysvaltain väistyvä presidentti Trump. Uskomuksen mukaan hän johtaa hyvän joukot pahaa vastaan ja tulee pidättämään joukoittain näihin väitettyihin rikoksiin syyllistyneitä ihmisiä.

Liike uskoi, että Trump veisi vaalivoiton marraskuussa 2020 ja että tämä toisi pidätysaallon mukanaan. Vaikka vaalivoittoa ja pidätysaaltoa ei tullut, liike ei kuitenkaan ole kuihtunut. Pikemminkin liike on saanut lisää vahvistusta salaliittoteorioista, joita Trump on itse jakanut.

Hän on muun muassa väittänyt, että presidentinvaalit olisivat olleet vilpilliset, vaikka vaaliviranomaisten tai vaalitarkkailijoiden mukaan mitään todisteita vilpistä ei ole.

–  Nyt liikkeellä on kaikkein kovin touhu meneillään. Siksi on vaikea sanoa, mitä tapahtuu ensi vuoden ulkopuolella. Tapahtumat etenevät jonkinlaisella viiveellä, mutta nyt ei ole käsillä, että QAnon olisi romahtamassa, arvioi Pyrhönen.

Suomen QAnonin suunnitelma epäselvä

Liikkeellä on Suomessa arviolta muutamia kymmeniä aktiivisia jäseniä.

–  On hyvin epäselvää, mikä on Suomen QAnonin lyhyen tähtäimen suunnitelma, ja millaisia linjanvetoja tullaan tekemään. Presidentinvaalien ratkaisu ja sen jälkipyykki tulevat näyttelemään aika isoa roolia. Nyt liittyy epävarmuuksia siihen, mitä lähdetään ajamaan, Pyrhönen sanoo.

Suomessa liikkeen retoriikka ei ole ollut niin väkivaltaista kuin Yhdysvalloissa, mutta jotain radikaaleja puheenvuoroja seassa on ollut.

–  Käytetään esimerkiksi sellaista retoriikkaa, että meillä on joukossamme pettureita ja maanpettureita, jotka tulisi laittaa tyrmään. Tai väitetään, että Suomi myytäisiin EU:lle. QAnon on yksi kanava tämän puheen esittämiselle, hän sanoo.

Ihmisiä ei tulisi leimata

Netissä liikkuu villejä salaliittoja, mutta Pyrhönen kuitenkin varoisi leimaamasta sosiaalisessa mediassa jokaista esimerkiksi rokotekriittisiä tekstejä jakavaa QAnonin kannattajaksi.

Se voi olla totta tai sitten ei, mutta ketään ei auta eroamaan QAnonista se, jos on niputettu vihollisleiriin, hän sanoo.

Pyrhösestä tällaisella polarisoivalla eli vastakkainasettelua kärjistävällä kehityskululla voi olla paljon pidemmälle kantavia yhteiskunnallisia seurauksia kuin QAnon-väittämillä sinällään.

Sanna Raita-aho – STT