Valtiovarainministeri Riikka Purran johtaman puolueen kannatus on ollut samalla tasolla viimeksi lähes kaksi vuotta sitten. Puolue pääsi vastaaviin lukemiin Ylen kyselyssä edellisen kerran lokakuussa 2024.

Yliopistonlehtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta huomauttaa, että tuoreen gallupin muutokset mahtuvat virhemarginaalin sisään. Isossa kuvassa puolueen kannatus on laskenut hallituskauden aikana. Perussuomalaiset sai viime eduskuntavaaleissa 20,1 prosenttia äänistä.

Mittausjakson ajalle ovat osuneet niin Garden Helsinki -kohu kuin vääntö Stea-avustuskriteereistä. Erityisesti kokoomukselle kielteistä julkisuutta tuonut Garden Helsinki antoi perussuomalaisille mahdollisuuden profiloitua suhmuroinnin vastaisena puolueena.

- Usein tällaiset vähän vaikeasti hahmotettavat hallintoon ja päätöksentekoon liittyvät kohut eivät hirveästi heilauta kannatusta suuntaan tai toiseen, Vuorelma sanoo STT:lle.

Puolueiden kärkipolitiikkojen kohujen kautta saama julkisuus voi kuitenkin vaikuttaa kannatukseen.

OPPOSITIOPUOLUE SDP jatkaa suosituimpana puolueena 23,8 prosentin kannatuksella.

Pääministeripuolue kokoomusta puolestaan äänestäisi 17,0 prosenttia vastaajista, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. SDP:n kannatuksessa oli pientä kasvua, kokoomuksella puolestaan laskua. Keskusta oli neljäntenä 12,7 prosentin suosiolla.

Vuorelman mukaan pääministeripuolueen on vaikea ylläpitää korkeampaa kannatusta hallituskauden aikana huolimatta siitä, minkälaista politiikkaa se on tehnyt.

Kokoomuksen kannatuslaskusta kiinnostavan tekee kuitenkin se, että talouspoliittisesti profiloitunut puolue on päässyt tekemään oikeistolaista talouspolitiikkaa ilman kompromisseja. Sen luulisi tyydyttävän puolueen kannattajia. Hallituskauden alussa asetetut taloustavoitteet eivät ole kuitenkaan toteutuneet.

- Synkät talousluvut tekevät äänestäjän puntaroinnista hankalaa. Pitäisikö pysyä kokoomuksen tukijana siitä huolimatta, että keskeiset tavoitteet ovat ainakin tähän asti epäonnistuneet, Vuorelma sanoo.

Äänestäjä joutuu siis pohtimaan, onko syynä puolueen linja vai vaikeat olosuhteet, kuten Venäjän hyökkäyssota ja maailman politiikan murros.

- Puolueen johdossa ei ainakaan ole mitään merkkejä siitä, että siellä tarkasteltaisiin uudelleen valittua linjaa. Päinvastoin.

VUORELMA pitää todennäköisenä, että hallituksen sisäinen jännite näkyy yhä enemmän vaalien lähestyessä. Kysymys on siitä, kuinka paljon kiistoja saadaan ratkaistua kulisseissa.

- Perussuomalaisilla julkisuusstrategia on usein sosiaalisen median päivitykset. Siellä on aika matala kynnys lähteä kritisoimaan hallituskumppaneita.

Viimeisin kitka hallituksen sisällä lähti sisäministeri Mari Rantasen (ps.) kannanotosta, jonka mukaan Espanja olisi voitu sulkea Schengen-alueen ulkopuolelle sen jälkeen, kun Espanjaan kuuluvaan Ceutaan pyrki kymmeniätuhansia ihmisiä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuittasi Rantasen sanomiset yksityisajatteluna ja sanoi, että Suomen virallinen kanta oli korjattu Espanjan suuntaan diplomaattisia teitä pitkin.

Onko Orpolla keinoja suitsia perussuomalaisten irtiottoja?

- Aika vähän lopulta on ainakaan kovia keinoja. Ei ole hirveästi sellaisia intressejä, joita voitaisiin uhata, jotta saataisiin hallituskumppani ruotuun.

Hallituskumppaneihin kohdistuvalla kritiikillä pyritään haalimaan kannattajia keskustaoikeistolaisen blokin sisällä oman puolueen kannattajiksi. Perinteisesti äänestäjät liikkuvat lähinnä kahden eri blokin sisällä, näin myös tuoreimmassa kannatusmittauksessa.

- Tulevien vaalien ja myös näiden irtiottojen kannalta erityisesti blokit ylittävät siirtymät ovat olennaisia, koska niillä voi olla vaikutuksia mahdollisiin hallituskoalitioihin, Vuorelma sanoo.

PUNAVIHREÄSSÄ blokissa vasemmistoliitto oli kyselyn suurin putoaja. Viidettä sijaa pitävän puolueen kannatus laski 1,1 prosenttiyksikköä 10,3 prosenttiin. Vihreiden kannatus kasvoi hienoisesti yhdeksään prosenttiin.

RKP:n ja kristillisdemokraattien kannatus pysyi samalla tasolla edellisestä kyselystä. RKP:tä äänestäisi 3,7 prosenttia vastaajista, kristillisdemokraatteja 3,5 prosenttia.

Taloustutkimus haastatteli mittausta varten päälle 2 100:aa täysi-ikäistä mannersuomalaista heinä-elokuussa. Vastaajilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Virhemarginaali on suurimmillaan 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

STT/Kaisu Suopanki, Saara-Miira Kokkonen