Politiikka

Tutkija: Venäjä-pakotteet yhä vaikeammin perusteltavissa – ”Asia nousee väistämättä esille uudestaan”

Lehtikuva / Jussi Nukari
Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tapasivat Arktisen foorumin kokouksessa Arkhangelskissa maaliskuussa.
Lehtikuva / Jussi Nukari
Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tapasivat Arktisen foorumin kokouksessa Arkhangelskissa maaliskuussa.
Lehtikuva / Jussi Nukari
Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tapasivat Arktisen foorumin kokouksessa Arkhangelskissa maaliskuussa.

Itä-Ukrainan jumiutunut tilanne ja Yhdysvaltain mahdolliset uudet energiapoliittiset pakotteet syövät pitkällä aikavälillä Venäjä-pakotteiden mielekkyyttä, uskoo Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

– Mitä monimutkaisemmaksi tilanne käy Ukrainassa, sitä enemmän tulee kysymyksiä onko Venäjän vastaisista pakotteista hyötyä ja vastaavatko ne tarkoitustaan. Tiedämme, että tätä keskustelua jo käydään Italian pääministeriä ja komission entistä puheenjohtajaa myöten. Asia nousee väistämättä esille uudestaan tilanteen näin jatkuessa.

Venäjän vastaisia pakotteita on ennätetty Krimin valtauksen jälkeen langettaa moneen kertaan. Taloustieteilijöiden ja Venäjän poliittisen johdon mukaan pakotteista on ollut myös selkeätä taloudellista haittaa, vaikka tilanteen kanssa on Venäjällä opittu elämään. Puolivuosittain uudistettavista pakotteista merkittävimmät koskevat Itä-Ukrainan tilannetta ja Minskin rauhanprosessin etenemistä.

Euroopassa kysytään, kuinka pitkään meidän pitää olla tämän talouttamme vahingoittavan pattitilanteen vankina.

– Krimiä koskevat pakotteet ovat aika lievät eivätkä kauhean merkittävästi haittaa Euroopan ja Venäjän yhteistyötä. Itä-Ukrainaa koskevat pakotteet ovat raskaammat. Samoin uudet energiaa koskevat pakotteet, jotka ovat Yhdysvalloissa menossa läpi, Kangaspuro sanoo.

Hänen mukaansa Yhdysvalloissa kaavaillut energiapoliittiset pakotteet, joita perustellaan Ukrainan tilanteella, liittyvät tosiasiassa Trumpin ja Yhdysvaltain poliittisen eliitin kädenvääntöön Venäjä-politiikasta. Mahdolliset uudet pakotteet saattaisivat aiheuttaa ristiriidan Nord Stream 2 -kaasuputkea puuhaavan Saksan ja Yhdysvaltain välille. Mutta kärsijöinä olisi muitakin EU-maita.

Energiapakotteiden on arvioitu nousevan esiin myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamisessa Savonlinnassa.

Kangaspuron mukaan tilanteen monimutkaisuus aiheuttaa Euroopassa yhä enemmän turhautumista ja kysymyksiä.

– Euroopassa kysytään, kuinka pitkään meidän pitää olla tämän talouttamme vahingoittavan pattitilanteen vankina.

Kangaspuron mukaan kaikki ymmärtävät erinomaisen hyvin, että Venäjällä on oma merkittävä roolinsa Minskin rauhanprosessin etenemättömyydessä, mutta toimijoita on muitakin.

– Jossain määrin tilanne riippuu myös Donetskin ja Luhanskin johtajista, jotka eivät ole täysin Venäjän ohjauksessa. Oma merkittävä roolinsa on myös Ukrainalla. Presidentti Poroshenkolla on ollut parlamentin enemmistö vastassaan esimerkiksi, kun hän teki aloitteen alueellisen itsehallinnon laajentamisesta.

Venäjän johto on hyväksynyt pakotteet Kangaspuron mukaan poliittisena realiteettina, jolla ei ole vaikutusta maan ulkopoliittiseen linjaan. Taustalla diplomaatit lobbaavat pakotteiden purkamiseksi.

Itä-Ukrainassa ei ole käytännössä ollut mitään käännettä, lähinnä ajoittaista, normaalia kesätaistelujen kiihtymistä

– Kun mennään isojen firmojen puolelle, kuullaan Venäjän kaupasta hyvän siivun tekevien saksalaisyritysten johtajilta soraääniä. Myös sitä kautta tulee Venäjän painetta.

Yhdysvalloissa energiapakotteilla pyritään Kangaspuron mukaan rajaamaan Trumpin ulkopoliittista liikkumatilaa.

– Siellä on hyvin laaja poliittisen eliitin yksimielisyys tiukasta Venäjä-linjasta. Tämä korostui vaalikamppailun aikana. Liitän uudet pakotteet tässä suhteessa Yhdysvaltojen sisäisen poliitiikan dynamiikkaan, jossa osan tavoiteena on päästä Trumpista eroon.

Samaan aikaan Ukrainan tilanteessa ei näy merkkejä edistyksestä.

– Itä-Ukrainassa ei ole käytännössä ollut mitään käännettä, lähinnä ajoittaista, normaalia kesätaistelujen kiihtymistä.

Kaikkea talousyhteistyötä eivät pakotteetkaan estä, josta on yhtenä esimerkkinä Suomen ja Venäjän välisen kaupan elpyminen.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat