Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

Tutkijaryhmä: EU:n yhteinen hiilidioksidivero tukisi jäsenmaiden kilpailukykyä

EU:n yhteinen hiilidioksidivero on lupaava keino hillitä niin sanottua hiilivuotoa, parantaa EU:n kilpailukykyä ja parantaa unionin budjettirahoitusta, ilmenee suomalaisen tutkijaryhmän tiistaina julkaisemasta raportista.

Topi Juga

– Hiilidioksidivero täydentäisi tai korvaisi päästökauppaa, sanoo hanketta vetänyt tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta.

Hiilivuoto tarkoittaa karkeasti sitä, että EU:n ulkopuoliset tuottajat välttyvät päästökaupan rasituksilta, jolloin päästöjä aiheuttavaa teollisuutta siirtyy EU:n ulkopuolelle.

Hiilidioksidivero taas suuntautuisi tuotteisiin tasapuolisesti niiden valmistuspaikasta riippumatta.

Tutkimusten mukaan EU-kansalaiset aiheuttavat kulutusvalinnoillaan maailmanlaajuisesti enemmän päästöjä kuin tuotannon päästöt ovat EU:ssa. Syynä ovat juuri EU:n ulkopuolelta tulevat, ilman päästökaupparasitusta valmistetut tuotteet.

Tutkijaryhmän tehtävänä oli analysoida EU:n budjettirahoitusta. Etlan tutkijoiden lisäksi ryhmään kuului tutkijoita Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta Vattista.

– Ympäristöveroklusteri näyttää parhaalta kohteelta uudistaa verotusta, Valkonen arvioi.

Hän varoittaa kuitenkin, että kulutukseen perustuvan verotuksen vaikutuksia on vaikea arvioida täsmällisesti. Tähän mennessä tehdyt arviot vaihtelevat huomattavasti.

Raportti on vastaus Italian entisen pääministerin ja EU-komissaarin Mario Montin johtaman työryhmän analyysille EU:n budjettirahoituksen uudistamiseksi.

Yritysveroille pitäisi asettaa pohja.

Tutkijaryhmän toisen keskeisen esityksen mukaan EU:n olisi harmonisoitava yhteisöverot ja edistettävä herkästi maasta toiseen liikkuvien voittojen verottamista. Sekä ympäristö- että yhteisöveroille olisi asetettava alaraja.

– Yritysten sijaintipäätökset ohjautuvat veroasteiden mukaan, Valkonen sanoo.

Alarajan asettaminen hillitsisi verokilpailua. Eräät EU:n jäsenmaat yrittävät houkutella yrityksiä sijoittumaan alueelleen huomattavan alhaisilla yhteisöverokannoilla.

Valkonen korostaa, ettei EU:lle olla antamassa verotusoikeutta. Kyse on EU:n rahoituksen yksinkertaistamisesta.

Nykyisin EU saa varansa enimmäkseen jäsenmaiden bruttokansantuotteisiin ja arvonlisäveroihin perustuvista jäsenmaksuista. Tutkijaryhmä esittää, että tulevaisuudessa EU saisi osan jäsenmaiden keräämistä veroista omiksi varoikseen.

Suomen suhteellinen maksuosuus ehkä alenisi.

Tutkijoiden laskelmien mukaan Suomen suhteellinen maksuosuus alenisi, jos nykyiset arvonlisäveroon perustuvat jäsenmaksut ja maakohtaiset korjaukset poistettaisiin.

Tarkempia arvioita Suomen maksuosuudesta ei kuitenkaan voida antaa, koska yhteisöveropohjaa ja ympäristöveroja koskevat yksityiskohdat eivät ole tiedossa.

Päästökauppaan kuuluvien laitosten päästöt vähenivät.

EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien suomalaisten laitosten päästöt supistuivat viime vuonna, kertoo Energiavirasto.

Päästöt vähenivät 25,1 miljoonaan tonniin toissa vuoden 27,2 miljoonasta tonnista. Päästöjen kehitykseen vaikuttavat muun muassa säästä johtuvat vaihtelut lämmitysenergian kysynnässä sekä pohjoismainen vesitilanne.

Paukkupakkasilla käyttöön otetaan paljon päästöjä aiheuttavia hiilivoimaloita. Hyvänä vesivuonna käytetään puolestaan paljon päästötöntä vesivoimaa.

Uusiutuvien polttoaineiden käyttö päästökauppasektorilla kasvoi viime vuonna noin 4,6 prosenttia. Sen sijaan kivihiilen, maakaasun ja turpeen kulutus laski toissa vuodesta.

Päästöt laskivat Suomessa jyrkästi vuoteen 2015 saakka, minkä jälkeen seurasi hyppäys ylöspäin. Tammikuussa 2016 tehtiin kaikkien aikojen ennätys sähkönkulutuksessa. Viime vuonna palattiin laskevalle käyrälle.

Päästöoikeuksien hinnat ovat olleet pitkään alamaissa, mutta niiden ennustetaan nousevan päästöoikeuksien mitätöinnin myötä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE