Talous
25.1.2021 11:19 ・ Päivitetty: 25.1.2021 11:35
Tutkimuksesta tyly tulos: kotitalousvähennys ei synnytä uusia työpaikkoja eikä vähennä veronkiertoa
Kotitalousvähennys on tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon, käy ilmi vähennyksen vaikutuksia selvittäneestä tutkimuksesta.
Tuki myös kohdistuu erityisesti hyvätuloisille, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksessa.
Tutkimuksen perusteella kotitalousvähennys näyttää lähinnä hyödyttävän kuluttajia, jotka olisivat joka tapauksessa ostaneet palveluita.
– Koska palveluita ei kuluteta enemmän, palvelualoilla ei myöskään synny uusia työpaikkoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta, VATT:n tutkimusprofessori Jarkko Harju toteaa tiedotteessa.
Suomessa myönnetään vuosittain kotitalousvähennystä yli 400 miljoonan euron edestä. Hallitus on halunnut selvittää sen vaikutuksia ja ilmaissut aikovansa tarkastella vähennyksen mahdollisia muutoksia kevään puoliväliriihessä.
Vähennys hyödyttää erityisesti suurituloisia.
Tutkimuksessa on tarkasteltu laajojen rekisteriaineistojen avulla sitä, miten kotitalousvähennysjärjestelmän muutokset vaikuttavat palveluiden kysyntään Suomessa ja Ruotsissa.
Tutkimuksesta selviää, että kotitalousvähennyksen käyttöönotto tai sen laajentaminen eivät lisänneet palveluiden kulutusta.
Kotitalousvähennyksen muutokset eivät siis juurikaan vaikuta kulutustottumuksiin.
– Tutkimuksemme perusteella kuluttajat eivät ole kovin herkkiä hintojen muutoksille palveluita kuluttaessaan. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joissa tutkittiin palveluiden alennettujen arvonlisäverokantojen vaikutuksia kysyntään, tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitokselta kertoo.
Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennystä saavat ansaitsevat keskimäärin selvästi enemmän kuin muut veronmaksajat. Kotitalousvähennystä voi hyödyntää sitä enemmän mitä suuremmat tuloverot ovat, joten se hyödyttää erityisesti suurituloisia veronmaksajia.
Kuluttajat eivät tunne järjestelmän yksityiskohtia.
Kotitalousvähennyksen muutosten vähäinen vaikutus kulutustottumuksiin selittyy tutkimuksen mukaan osin silläkin, etteivät kuluttajat tunne järjestelmän yksityiskohtia kovin hyvin. Osana tutkimusta toteutettiin kysely, jossa selvitettiin kuluttajien tietämystä kotitalousvähennykseen liittyvistä säännöistä.
Siitä ilmeni, että moni ilmoittaa veroilmoituksellaan pienemmän summan kuin voisi. Myös yllättävän harva kyselyn vastaaja tiesi kotitalousvähennyksen enimmäiskorvauksen tai korvausprosentin oikein.
Yksi kotitalousvähennysjärjestelmän tavoite on myös, että kun kuluttajat ilmoittavat palveluostoja verottajalle, yritykset siirtyisivät harmaan talouden piiristä raportoimaan myynnit verottajalle.
– Yritysten verottajalle ilmoittamat myynnit eivät kuitenkaan kasvaneet siivousalalla, kun kotitalousvähennys otettiin käyttöön. Yllätyimme, ettei kotitalousvähennyksellä havaittu veronkiertoa vähentävää vaikutusta, VATT:n tutkija Aliisa Koivisto kertoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.