Yhdenvertaisuusvaltuutetun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin tekemän tutkimuksen mukaan linjan kiristymistä ei voi selittää lainsäädännön muutoksilla. Myöskään hakijoiden taustoissa ei ilmennyt selviä muutoksia vertailuvuosina.

– Tutkimuksessa näkyvää kehitystä voidaankin pitää huolestuttavana sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen että suomalaisen oikeusvaltion kannalta, tutkijat kirjoittavat.

Tutkijoiden mukaan taustalla saattoi olla poliittista ohjausta. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi viime keväänä Maahanmuuttovirastolle moitteet turvapaikkahakemusten käsittelystä, ja tuomioistuimet ovat palauttaneet suuren osan päätöksistä uudelleen käsiteltäväksi.

Maahanmuuttoviraston linjauksista on käyty paljon keskustelua sen jälkeen, kun turvapaikkahakemusten määrä lähti rajuun kasvuun. Vuonna 2015 Suomessa jätettiin 32 000 turvapaikkahakemusta, kun aiemmin hakemuksia tuli muutama tuhat vuodessa.

Tänään julkistetussa tutkimuksessa vertailtiin Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevia päätöksiä ennen kriisin kärjistymistä 2015 ja kaksi vuotta myöhemmin, jolloin hakemuspiikki oli jo selvästi taittunut. Tutkimus kohdistui 18–34-vuotiaisiin irakilaisiin, koska heidän osuutensa hakijoista oli selvästi suurin. Tarkasteltavia päätöksiä oli yhteensä vajaat 250.

Linjamuutos näkyi konkreettisimmin siinä, miten Maahanmuuttovirasto arvioi hakijan esittämää fyysisen tai henkisen väkivallan pelkoa. Vielä 2015 hakijoiden esittämää pelkoa pidettiin valtaosin perusteltuna, vuonna 2017 enää poikkeuksellisesti.

Maahanmuuttovirasto on perustellut irakilaisten kielteisten päätösten kasvua Irakin maalinjauksen muuttumisella sekä humanitaarisen suojelun poistamisella ulkomaalaislaista. Lakimuutoksen merkitys oli kuitenkin tutkimuksen perusteella vähäinen.

Vuonna 2016 Maahanmuuttovirasto ilmoitti Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanteen parantuneen. Myöhemmin virasto kuitenkin myönsi, että arviolle ei ollut pitäviä perusteita.

STT–ANNU MARJANEN