– Heikot tiedot ja valmiudet heikentävät nuorten pääsyä työmarkkinoille ja heidän asemaansa siellä. Nuorten työmarkkina-asemaa on vahvistettava jo ennen työelämään siirtymistä ja työuran alussa. Heikot työelämätiedot voivat olla rasite myös työnantajille, johtaja Katarina Murto arvioi.

STTK selvitti kansalaistutkimuksella nuorten työelämään liittyviä tietoja ja taitoja. Kysymykset suunnattiin iältään 18–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille.

Työelämätietojen hankkiminen näyttää tutkimuksen perusteella jäävän pitkälti nuoren omalle vastuulle ja oman aktiivisuuden varaan. Enemmistö nuorista (55 prosenttia) kokee, että omaan tutkintoon liittyvään opetukseen sisältyi vain vähän tai ei ollenkaan työelämätietoa ja -käytäntöjä.

Murto korostaa, että nuorille pitäisi opettaa laadukasta työelämätietoa jo peruskoulussa ja sen jälkeen toisella asteella ja edelleen jatko-opinnoissa. Opetukseen tulisi sisältyä tietoa esimerkiksi rekrytointiprosesseista, työntekijän ja työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista, työyhteisötaidoista ja työturvallisuudesta.

– Kun nämä ovat selvillä, valmiudet työelämään tulolle ovat huomattavasti nykyistä paremmat.

Selvityksen mukaan joka viides sai vain vähän tai ei lainkaan perehdytystä työtehtäviin nykyisessä tai viimeisimmässä työpaikassaan.

– Ensimmäisen työpaikan kokemukset muokkaavat nuorten kokonaiskuvaa työelämästä. Jos alku on heikko, nuoren kiinnittyminen työelämään ja mielikuva työnantajista voi jatkossa jäädä ohueksi. Rekrytoitaessa nuoren kunnolliseen perehdytykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, Murto painottaa.