Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

D-analyysit

Tutkimus Suomessa asuvista venäjänkielisistä herättää myös ikäviä kysymyksiä – Venäjän hyökkäyssotaa kannattavia näyttää olevan ainakin tuhansia ellei vielä enemmän

LEHTIKUVA / AFP / SERGEY BOBOK
Politiikka

Rane Aunimo

Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö.

Cultura-säätiö julkaisi torstaina laajan selvityksensä tulokset, joiden mukaan liki joka viides Suomen venäjänkielisistä henkilöistä pitää Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa oikeutettuna. Tarkasti ottaen heiltä kysyttiin, pitävätkö he Venäjän ”sotilaallista toimintaa” Ukrainassa oikeutettuna.

Rane Aunimo

Demokraatti

Moni joka tapauksessa pitää, eikä siinä ole hurraamista.

Tilastokeskuksen mukaan noin 88 000 ihmistä Suomessa puhuu venäjää äidinkielenään ja he muodostavat Suomen suurimman vieraskielisten ryhmän. Heistä Cultura-säätiön tutkimukseen vastasi hieman yli 1 600. Vastanneista 90 prosenttia on syntynyt joko Neuvostoliitossa tai Venäjällä. Kaksoiskansalaisia vastaajista on vähän alle puolet ja Venäjän kansalaisia alle kolmasosa. Kaikki Suomessa asuvat Venäjän kansalaiset eivät siis kannata Putinin sotaa.

Näkökulmakysymys on, onko viidesosa paljon vai vähän. Noin joka viides (18 %) tarkoittaa laskennallisesti, että 88 000 venäjänkielisestä noin 16 000 kannattaa Venäjän julmaa sotaa. Joukko ei mahtuisi HJK:n kotistadionin katsomoon, eikä yhteenkään suomalaiseen jäähalliin. Toisaalta 16 000 ei ole edes puolta prosenttia koko Suomen asukasluvusta.

Luku 88 000 toki sisältää myös alle 18-vuotiaat, jotka eivät olleet Cultura-säätiön tutkimuksen kohderyhmää. Tutkimuksen virhemarginaali on plusmiinus kaksi prosenttiyksikköä ja se tehtiin puhelinhaastatteluina venäjäksi.

KYSE on joka tapauksessa tuhansista. Kysymys määrästä polemisoituu entisestään, kun katsoo sitä viideosaa, joka ei halunnut tai osannut vastata kysymykseen sotatoimien oikeutuksesta. Avoimista vastauksista ilmeni, että monet pitävät tilannetta monimutkaisena tai he eivät edes halunneet keskustella aiheesta. Moni heistä vaikuttaa selvästi tukevan Venäjää.

Toisaalta selvä enemmistö, 64 % vastaajista, sanoi, ettei pidä Venäjän sotatoimia oikeutettuina. Tutkimuksen mukaan tämäkään tulos ei ole yksioikoinen. Avoimien kysymysten vastauksista nimittäin paljastui, että joukossa on myös heitä, jotka tässäkin kohtaa korostavat, ettei Venäjää voi yksin syyttää tai että myös EU, Nato ja Yhdysvallat ovat sodan osapuolia.

Kuten tutkimuksen johtopäätöksissäkin suoraan todetaan: ”Osa sodan oikeutuksen kieltäneistä, kysymykseen vastaamatta jättäneistä sekä siihen ”en osaa sanoa” -vastauksen antaneista suhtautuivat muiden vastausten (avointen) perusteella tilanteeseen jopa selkeän Venäjä-myönteisesti tai Ukraina-vastaisesti”.

Mitä vanhempi vastaaja oli tai mitä pidemmän aikaa hän oli asunut Suomessa, sitä todennäköisemmin hän piti Venäjän hyökkäystä oikeutettuna.

MITÄ tutkimuksesta sitten pitäisi ajatella? Cultura-säätiön ohjelmajohtaja Eilina Gusatinsky kommentoi STT:lle, että monelle venäjäntaustaiselle sota on voinut aiheuttaa valtavan identiteettikriisin.

”Neuvostoliittolaisissa kouluissa opetettiin, että Neuvostoliitto ja Venäjä ovat rauhan puolesta ja taistelevat koko maailmaa vastaan, jotta maailmassa olisi rauha. Yhtäkkiä valtio, jonka rauhanomaisuuteen uskoit ja josta identiteettisi rakensit, tekeekin tällaista. Sitä on hirveän vaikea sisäistää.”

Varmaankin totta, mutta sama rauhanomainen Venäjä on käynyt 2000-luvulla veristä sotaa Tšetšeniassa, Georgiassa ja Ukrainassa sekä salamurhannut vastustajiaan myös länsimaiden puolella. Sisäinen oppositio on vaiennettu ja osa heitetty vankilaan. Lännen ja Suomen mediassa tämä todellisuus on esillä, mutta kenties osa ongelmaa onkin tässä: Suomen mediaan luotti tutkimukseen vastanneista vain noin 40 prosenttia.

Asiallista on silti tähdentää, ettei mielipide ole vielä sellaisenaan toimintaa, eivätkä Suomen venäjänkieliset käy sotaa Ukrainassa. Päinvastoin, suurin osa näkee elämänsä Suomessa myös tulevaisuudessa. Myös suomen kieltä äidinkielenään puhuvista Suomen kansalaisista löytyy putinisteja ja Venäjän hyökkäyssotaa tukevia.

Cultura-säätiön tutkimus tehtiin kesä-heinäkuussa. Emme tiedä, miten Venäjän viimeaikaiset toimet vaikuttaisivat vastauksiin, jos kysely tehtäisiin nyt.

SUOJELUPOLIISI nosti torstaina julkaisemassaan kansallisen turvallisuuden katsauksessa esiin sen, että kriittisissä tehtävissä Suomessa työskenteleviin Venäjän kansalaisiin voi kohdistua Venäjän viranomaisten painostusta ja että myös Venäjän harjoittaman yritysvakoilun uhka kasvaa.

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner puolestaan arvioi perjantaina, että Suomeen saattaa jäädä joitain tuhansia venäläisiä oleskelemaan vielä senkin jälkeen, kun heidän turistiviisuminsa menevät umpeen. Tässä kyse lienee liikekannallepanoa pakenevista ihmisistä.

Samaan aikaan EU kehotti perjantaina kaikkia jäsenmaita tekemään entistä tarkempia turvallisuusselvityksiä venäläisille viisuminhakijoille. Suomen tekemät venäläisten turistien viisumeja koskevat uudet rajoitukset astuivat voimaan perjantaina. Periaatepäätöksellä pyritään estämään kokonaan venäläisten turismi Suomeen.

Korjattu kappaletta: Mitä vanhempi vastaaja oli tai mitä pidemmän aikaa hän oli asunut Suomessa, sitä todennäköisemmin hän piti Venäjän hyökkäystä oikeutettuna. Aiemmin kursivoidussa kohdassa luki lyhyemmän.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE